Lukijalta: Raitiotie Turun kaupunkikehityshankkeena on keisari ilman vaatteita

TS/MARIKA LEMPÄÄ
Nykyisillä raitiotien suunnitelmilla olisi todennäköistä, että rakenteeltaan entisestään tiivistyvän kaupungin sijaan saataisiin vain puolitiehen rakentuneita uusia asuinalueita ja jopa nykyistä hajanaisempaa kaupunkirakennetta, toteaa kirjoittaja.
Nykyisillä raitiotien suunnitelmilla olisi todennäköistä, että rakenteeltaan entisestään tiivistyvän kaupungin sijaan saataisiin vain puolitiehen rakentuneita uusia asuinalueita ja jopa nykyistä hajanaisempaa kaupunkirakennetta, toteaa kirjoittaja.

Turkuun ollaan rakentamassa tai kaavoittamassa tulevina vuosina laskutavasta riippuen asuntoja yli 60 000 uudelle asukkaalle erityisesti Linnakaupungin (Linnafält, Herttuakulma ja Kirstinpuisto), Pukkilan, Ratapihan, Aninkaisten, Nummen, Itäharjun, Skanssin, Kaupunginpuutarhan, Heikkilän kasarmin ja Hirvensalon alueille.

Lisäksi keskusta-alueella on lukuisia merkittäviä täydennysrakentamiskohteita ja uusia suunnitelmia nousee säännöllisesti esiin, kuten muun muassa Pernon rannan kehittäminen (TS 9.11).

Yhteistä näille hankkeille on se, etteivät ne Itäharjua lukuun ottamatta sijoitu juurikaan kaavaillun raitiotielinjan varrelle.

Turun kaupunki julkaisi vielä reilu vuosi sitten mahtipontisia visioita, joiden mukaan kaupungissa olisi 2050-luvulla 250 000 asukasta. Kaupunki kuvitteli, että näiden 60 000 asukkaan alueiden lisäksi raitiotien varrelle tulisi reittivaihtoehdoista riippuen sijoittumaan merkittävä määrä asukkaita muun muassa Satakunnantien varteen ja Länsikeskukseen.

Ongelmat visioissa paljastuivat, kun Turun asukaslukuennusteet vuoteen 2040 mennessä osoittivat valtakunnallisesta syntyvyyden laskusta johtuen kaupungin väestömäärän jäävän ainoastaan 208 669:een (MDI, kasvua 17 137 asukasta) ja 213 317:een (Tilastokeskus, kasvua 20 335 asukasta) asukkaaseen. Vuoden 2040 jälkeen Turun väkiluku ei ennusteiden mukaan enää juuri kasvaisi.

Turun tuoreimmat väestöennusteet ovat liki 40 000 asukasta pienemmät kuin se asukasmäärä, jolle jo suunnitellaan rakennettavan ja kaavoitettavan asuntoja.

Turun kaupungin VTT:ltä tilaamiin viimeisimpiin raitiotieselvityksiin oli tosin lähes tyhjästä ilmestynyt arvio raitiotien tuomasta 18 000 uudesta lisäasukkaasta, joka sekään ei likikään riittäisi kattamaan ennusteiden välistä eroa.

Harmi myös, ettei mikään tilasto tue olettamusta näin voimakkaasta vetovoiman kasvusta, sillä perinteiset Turkuun muuttoalueet ovat valtakunnallisesti verrattuna matalan syntyvyyden alueita. Turun viime vuosien positiivinen väestömäärän kehitys perustuukin pitkälti senioreihin ja maahanmuuttajiin eikä niinkään työikäisten muuttoon, toisin kuin helposti kuvitellaan.

Nykyisillä raitiotien suunnitelmilla olisi todennäköistä, että rakenteeltaan entisestään tiivistyvän kaupungin sijaan saataisiin vain puolitiehen rakentuneita uusia asuinalueita ja jopa nykyistä hajanaisempaa kaupunkirakennetta.

Raitiotietä on suunniteltu kustannettavan Itäharjun alueen maankäytöstä saatavilla tuloilla, jotka jaksottuvat todennäköisesti yli 30 vuodelle.

Pikemminkin on todennäköisempää, että nämä tulot vaihtuisivat uusien, vain osin rakentumaan lähteneiden alueiden infrainvestointien kattamiseen ja lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastaamiseen. Entuudestaan velkaantuneen kaupungin taloudelle tämä ei tietäisi hyvää.

Suunniteltuja raitiotielinjauksia vaivaavat niissä alusta alkaen tehdyt kompromissit. Alkuperäistä seudullista hanketta raitiotiestä ei tule, sillä Kaarina tuskin koskaan on valmis maksamaan 70 miljoonaa euroa raitiotiestä.

Raision taas tulisi rakentaa merkittävästi kerrostaloja raitiotien varteen, jotta kaupunki kykenisi edes teoriassa pitkällä aikavälillä kattamaan maankäyttötuloin raitiotieinvestoinnin. Aivan toinen asia on, mikä ylipäätään olisi tarve ja kysyntä Raisiossa suurelle määrälle 4000 euroa/neliömetri -hintaisia kerrostaloasuntoja.

Turun sisäisenä ratkaisuna raitiotien toisen pään vetäminen Runosmäkeen Nättinummen puistometsän lävitse on ideana liki käsittämätön, eivätkä runosmäkeläiset taida edes haluta nykyistä hitaampaa joukkoliikenneyhteyttä keskustaan.

VTT:n raportista löytyy kaupunkikehityshankkeen sijaan myös nihkeämpi kuvaus raitiotiestä pelkkänä joukkoliikenneratkaisuna, ja sellainen siitä Turun nykyisillä askelmerkeillä on tulossa.

Se, että kaupungin johto yrittää totuttaa kaupunkilaiset kutsumaan raitiotietä kaupunkikehityshankkeeksi, ei siitä sellaista vielä tee. Tämä kuva ei rohkaise myöskään näin merkittävään investointiin. Rahapulassaan kaupunki kun ei kykene nyt tai tulevaisuudessakaan rajoittamaan rakennushankkeita raitiotielinjan ulkopuolella, joten kaupunkikehityshankkeeksi raitiotie voisi muodostua ainoastaan, jos sen avulla kyetään kytkemään toisiinsa jo toteutumassa olevia alueita.

Tällaisen mahdollisuuden voisivat tarjota raitiotielinjaus Varissuo-Kupittaa-Tori-Hirvensalo tai erityisesti reitti Varissuo-Kupittaa-Tori-Matkakeskus-Ratapiha-Linnakaupunki-Satama.

Ville Lintunen

kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (sd)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vastaa
Kaustin
Raitiotie ei lisää, vaan vähentää Turun velkaisuutta
Kuten Vantaankin laskelmat soittavat, niin siellä 400 miljoonan kokonaishankekustannuksen Vantaan osuus katetaan maankäyttömaksuilla, jotka siis siirtyvät ostajien omaisuudeksi, mutta joilla lyhennetään alueen rakentumisen edetessä sekä raitiotie- että muun kunnallistekniikkainvestointien liki 0% korkoista pitkäaikaista investointilainaa.

Siis maankäyttömaksuilla lyhennetään liki nollakiinteäkorkoista pitkäaikaista euroluottoa, joka ei ole altis devalvaatioille tai muillekaan epäsymmetrisille ulkoisille shokeille. Sen sijaan Turun kaupungin tulot alkavat kumuloitua jo rakennusvaiheessa johtuen itse rakennustoiminnasta sekä sen tuomista heijastusvaikutuksista työllisyyteen ja palvelukysyntään jne.

Kun maankäyttömaksu on esim. 300 euroa per rakennusneliö, niin pelkästään Itäharjun osalta se merkitsee Turulle investointivelan vastineeksi kaavoitettavan 1 000 000 m2 mukaan 300 milj. euroa brutto, mistä siis osa n. 100 milj. käytetään kunnallistekniikkaan ja 200 milj. tuon raitiotie-investointilainan lyhennykseen, minkä korko on liki 0% mutta rakennustoiminnan verotulot tuovat tuloja jo ensi päivästä alkaen. Samalla mallilla voidaan laajentaa raitiotieverkosto Hirvensaloon (Pihlajaniemi) ja Linnakaupunkiin, Länsikeskukseen riippumatta mm. Raision joukkoliikenneratkaisusta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
V_P
Vast: Raitiotie ei lisää, vaan vähentää Turun velkaisuutta
Eikös liki samat tulot Itäharjun rakentamisesta saada ilman raitiotietäkin? Jos raitiotie rakennettaisiin Turun velkamäärä vain ja ainoastaan kasvaisi, eivät velat muutu saataviksi millään matematiikalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
TJii
Vast: Raitiotie ei lisää, vaan vähentää Turun velkaisuutta
Tuo mainitsemasi 1 000 000 m2 tarkoittaa noin 22 000 kerrostaloasuntoa ja 40 000 asukasta. Uskotko todella, että raitsikka tuo noin paljon lisää asukkaita Itäharjulle?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa Pasa
Vast: Raitiotie ei lisää, vaan vähentää Turun velkaisuutta
Itäharjua ei tulla kaavoittamaan läheskään tuolla tehokkuudella ilman raitiotietä. Eikä siellä tule olemaan kysyntää ilman toimivaa ja houkuttelevaa joukkoliikenenttä, myymättömät tontit eivät tuota.

Raitiotie on investointi, ei kuluerä. Investointi tuottaa, kulut eivät tuota.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
TJii
Vast: Raitiotie ei lisää, vaan vähentää Turun velkaisuutta
Masa Pasa: "myymättömät tontit eivät tuota"
Olen samaa mieltä. Uskotko sinäkin, kuten Ilkka Salo, että Itäharjulle tulee noin 40 000 asukasta? Se tarkoittaisi Turun väkiluvun kasvavan arvatenkin 60 000:llä.

"Raitiotie on investointi, ei kuluerä. Investointi tuottaa, kulut eivät tuota"

Jotkut investoinnit tuottavat, jotkut eivät. Kaikkien kaupunkien talous olisi loistokunnossa, jos kaikki investoinnit tuottaisivat
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hapansilakat-liike
Erityisesti kaipaamasi...
...rata on Toria lukuunottamatta jo olemassa. Seisakkeet ja kalusto takaisin modernisoituina, niin saadaan olemassa oleva infra edullisesti tehokkaaseen käyttöön.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa Pasa
Vast: Erityisesti kaipaamasi...
No siitä sitten vaan junarata Kauppatorille. :D
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »