Lukijalta: Kesätyöt ovat yksi keino vastata osaajapulaan ja nuorten syrjäytymiseen

Ari-Matti Ruuska
Kesätyö tuo kirjoittajien mielestä nuorille valtavasti kokemusta ja oppia, auttaa tulevien töiden saamista ja opiskelupaikan valintaa sekä parhaimmassa tapauksessa vähentää syrjäytymisriskiä.
Kesätyö tuo kirjoittajien mielestä nuorille valtavasti kokemusta ja oppia, auttaa tulevien töiden saamista ja opiskelupaikan valintaa sekä parhaimmassa tapauksessa vähentää syrjäytymisriskiä.

Viimeaikainen keskustelu osaajapulasta puhuu kesätyöpaikkojen tärkeyden puolesta. Yhtälö on yksinkertainen: kesätöitä tarjoamalla yritykset saavat tekijöitä myös tulevaisuudessa.

Kesätyö, on se sitten mansikoiden myyntiä tai arkistojen järjestelyä, tutustuttaa työelämään ja erilaisiin tehtäviin yrityksissä. Se auttaa nuorta hahmottamaan omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteita ja saattaa ohjata myös opiskelupaikan tai työpaikan valintaa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä 38 000 nuorta, jotka olivat työn ja koulutuksen ulkopuolella. Tämä on 12 prosenttia koko ikäryhmästä, ja luku on aivan liian suuri (TS 21.2.).

Kesätyö tuo nuorelle valtavasti kokemusta ja oppia, auttaa tulevien töiden saamista ja opiskelupaikan valintaa sekä parhaimmassa tapauksessa vähentää syrjäytymisriskiä.

Jos nuoret eivät tiedä, millaisia työtehtäviä yrityksissä on tarjolla tai mikä ala voisi itselle olla sopiva, opiskelupaikan valinta voi olla haastavaa.

Kesällä 2019 uutisoitiin Varsinais-Suomen kesätyötilanteen olleen hyvä. Kesätöitä tarvitaan, sillä monet yritykset ja toimialat eivät pärjää kesän yli ilman hyviä apulaisia.

Tarjolla olevien paikkojen määrän tulisi kuitenkin kasvaa. Joka kesä usea nuori jää ilman kesätyöpaikkaa yrityksistä huolimatta, jolloin he menettävät tärkeän kokemuksen.

Alaikäisten kesätyötilanne ei ole milloinkaan yhtä hyvä kuin 18 vuotta täyttäneillä. Nuoremmilla lainsäädäntö tuo oman haasteensa esimerkiksi työaikaan, koska iltamyöhällä työskentelyä on rajoitettu. Tämä auttamatta vaikuttaa yritysten haluun palkata alaikäisiä.

Aina nuorten ja työnantajien toiveet eivät myöskään kohtaa. Kesätöihin liittyvässä kirjoituksessa (TS 2.7.) todettiin, että työnantajat tarjoavat kesätyöilmoituksissaan pieniä tuntimääriä, vaikka töitä todellisuudessa olisi tarjolla 40 tuntia viikossa. Nuoret kesätyötä etsivät eivät tällöin koe paikkaa houkuttelevaksi, koska he haluavat varmistua siitä, että työtä varmasti riittää.

Kesätöiden tarjoaminen ja löytäminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Kaikenlainen kesätyö on aina hyväksi nuorelle. On turha miettiä, liittyykö kesätyö opiskelualaan tai tulevaan ammattiin. Pääasia on, että nuori saa mahdollisuuden oppia tärkeitä työelämätaitoja ja verkostoituu työnantajien kanssa.

Myös työnhaku on kokemus, joka tulee itse kokea. Sitä ei kukaan voi nuoren puolesta tehdä, mutta tukea ja rohkaisua pitää muistaa antaa.

Varsinais-Suomessa toimineessa Kesäduunaa-kampanjassa on autettu nuoria ja yrityksiä kohtaamaan toisensa. Kaksi vuotta kestäneessä Turun AMK:n ja Turun kaupungin kampanjassa on löydetty noin 500 uutta kesätyöpaikkaa Varsinais-Suomesta.

Kampanja on erilaisten tapahtumien kautta tavoittanut noin 1 300 nuorta ja tarjonnut heille apua muun muassa työhakemusten ja CV:iden laatimiseen. Myös yritysten kynnystä palkata nuoria on madallettu antamalla apua ja tietoa haastaviin kysymyksiin, kuten esimerkiksi alaikäisten palkkaamiseen liittyviin pulmiin.

Kesäduunaa-kampanjan taustalla on ollut ESR-rahoitteinen Kesäduunipolku 2030 -hanke, jonka toiminta päättyy vuoden 2019 lopussa. Tavoitteena on ollut paremmin tunnistaa kesätyöteeman toimijat koko Varsinais-Suomessa.

Erityisenä toiveena olisi, että kunnat ja kaupungit alueella tekisivät yhä tiiviimpää yhteistyötä. Tämä auttaisi niin nuoria kuin yrityksiä yli maakuntarajojen, jolloin tietoa olisi laajemmin saatavilla. Nyt oikeiden ihmisten ja tukien löytäminen vie liikaa aikaa ja sitä kautta myös jarruttaa kesätyömäärän kasvua alueella.

Kesätyö on sijoitus tulevaisuuteen – sijoitus, jota meidän kaikkien kannattaa edistää.

Jenni Suominen

projektipäällikkö

Marketta Virta

asiantuntija

Kesäduunipolku 2030 -hanke

Kesätyö on sijoitus tulevaisuuteen – sijoitus, jota meidän kaikkien kannattaa edistää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.