Lukijalta: Lähisuhdeväkivallan sovittelua kehitetään

Ari-Matti Ruuska
Kirjoittajan mukaan lähisuhdeväkivallan sovittelua kehitetään ja tarkasteltavina ovat parhaillaan sovitteluun ohjaamisen kriteerit ja osapuolten kokemukset.
Kirjoittajan mukaan lähisuhdeväkivallan sovittelua kehitetään ja tarkasteltavina ovat parhaillaan sovitteluun ohjaamisen kriteerit ja osapuolten kokemukset.

Susanna Salin kritisoi lähisuhdeväkivallan sovittelua (TS Mielipiteet 29.11.). Sovittelutoiminnan valtakunnallisesta kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavana henkilönä haluan oikaista kirjoituksessa esitettyjä väitteitä.

Salin väittää, että sovittelu sälyttää vastuuta väkivallan uhrille ja että uhri nähtäisiin sovitteluideologiassa tasavertaisena neuvottelukumppanina tekijän kanssa.

Rikoksentekijän vastuuttaminen on kuitenkin sovittelun tärkeimpiä periaatteita. Jo lain mukaan sovittelun edellytys on, että tekijä vahvistaa, mitä on tapahtunut.

Yleinen väärinkäsitys on myös, että sovittelu edellyttäisi osapuolten tasaveroista asemaa. Sovittelu ei kuitenkaan ole neuvottelua, vaan dialogia, ja mukana on kaksi koulutettua sovittelijaa huolehtimassa siitä, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Sovittelua ohjaavat ammattilaiset, ja lähisuhdeväkivallan sovittelijat ovat käyneet läpi sovittelijan peruskurssin lisäksi erikoiskoulutuksen.

Salin esittää, että sovittelun ei tulisi korvata rikosprosessia. Sovittelu ei suljekaan oikeusprosessia pois, vaan sen tarpeen ratkaisevat uhri ja oikeusviranomaiset. Sovittelun sijaan muodollisen rikosvastuun toteutumisesta huolehtivat syyttäjä ja tuomioistuin. Mikäli halutaan enemmän oikeudenkäyntejä ja rangaistuksia, huomio tulisi kohdistaa näihin.

Sovittelun tehtävät ovat muualla: mahdollistetaan maksuton ja turvallinen tilaisuus kohdata toinen osapuoli niille, jotka sitä haluavat.

Sovittelu voidaan nähdä myös uhrin oikeutena, joka täydentää hidasta ja muodollista oikeusprosessia. Käytännössä ilman sovittelua tekijä pääsisi usein kuin koira veräjästä, kun oikeusviranomaiset priorisoivat ja luopuvat toimenpiteistä esimerkiksi näytön puutteen tai rikoksen vähäisyyden takia.

Salin viittaa siihen, että parisuhdeväkivallan sovittelussa on kyse useimmiten miehen naiseen kohdistamasta väkivallasta. Lähisuhdeväkivallan sovitteluun ohjautuu kuitenkin myös muun muassa sisarusten välistä, lasten vanhempiinsa kohdistamaa ja naisten miehiin kohdistamaa väkivaltaa. Lisäksi väkivalta on usein molemminpuolista.

Salinin mukaan sovitteluun ei kuulu seurantaa. Se on kuitenkin säännönmukainen osa etenkin lähisuhdeväkivallan sovitteluprosessia.

Salin on siinä mielessä oikeilla jäljillä, että lähisuhdeväkivallan sovittelu on haastavaa työtä, joka vaatii erityistä osaamista.

Lähisuhdeväkivallan sovittelu onkin keskeinen kehittämisalueemme. Sosiaali- ja terveysministeriön moniammatillinen työryhmä totesi alkuvuodesta, että tämä sovittelumuoto voi jatkua ja sitä tulee edelleen kehittää.

Parhaillaan tarkasteltavina ovat lähisuhdeväkivallan sovitteluun ohjaamisen kriteerit ja osapuolten kokemukset.

Rakentava ja tietoon perustuva keskustelu on tervetullutta, mutta muuten sovittelun kehittäjät, ohjaajat ja sovittelijat ansaitsevat työrauhan – ja osapuolet palvelunsa.

Henrik Elonheimo

OTT, dosentti, kehittämispäällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Käytännössä ilman sovittelua tekijä pääsisi usein kuin koira veräjästä, kun oikeusviranomaiset priorisoivat ja luopuvat toimenpiteistä esimerkiksi näytön puutteen tai rikoksen vähäisyyden takia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.