Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi kertoo (TS 29.11.), ettei Arkealla ole suunnitelmia kutsua JHL:ää neuvottelupöytään. Ikävää sinänsä, että työnantaja oli koko jupakan käynnistäjä. Arkea teki päätöksen heikentää yksipuolisesti henkilöstön työsuhteen ehtoja, mutta nyt ei löydykään neuvotteluhalua.

Toimitusjohtajan esittämä väite, että JHL katkaisi itse neuvottelut viime kerralla, ei pidä paikkaansa. Toista neuvottelua ei käyty. Sellaiseen meidät kyllä kutsuttiin, mutta toimitusjohtaja kertoikin, ettei voida neuvotella paikallisesta sopimuksesta, koska uusi työnantajajärjestö ei tätä hyväksy – siirrytään siis suoraan Maran tessiin 1.4.2020. Uuden tiedon edessä varmistimme vielä, että olimme ymmärtäneet oikein, ettei mitään neuvottelua olekaan. Tämä vahvistettiin. Kiistämme siis jyrkästi katkaisseemme neuvottelun.

Toimitusjohtaja esitti kuitenkin kaksi "vastaantuloa" tilanteessa. Vuosilomiin liittyvä vastaantulo, johon toimitusjohtaja jutussa viittaa, oli että lomat saadaan vielä 31.3.2020 päättyvän lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuden mukaisesti. Tärkeä vastaantulo sinänsä, mutta olematon vain yhden lomavuoden kestoisena ja heikommin palkkaeduin – siihen nähden, mitä työntekijät menettävät muutoksessa.

Toinen "vastaantulo" oli lomarahojen maksaminen heinäkuussa, jottei palkkoihin tule 7 viikon katkosta siirtymästä johtuen. No, lomarahat on nytkin maksettu heinäkuussa ja lisäksi myös heinäkuun palkka. Palkanmaksuun tulisi 7 viikon katkos ja ihmisten pitäisi elää 2 kuukautta pelkällä leikatulla lomarahalla. Se siitä vastaantulosta!

Toimitusjohtaja kiistää väitteet siitä, ettei yt:itä olisi toteutettu mallikkaasti. Hän toteaa, että henkilöstö on pidetty ajan tasalla Arkean taloudellisesta tilanteesta. On ollut yt-toimikuntaa ja aamukahvitilaisuuksia.

Niinpä niin! Yy-lain 1 §:n mukaan yhteistoiminta perustuu henkilöstölle annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja suunnitelmista. Yhteistoimintalain mukainen toiminta ei siis todellakaan ole pelkkää ajan tasalla pitämistä!

Taloustilanne on kääntynyt heikoksi kovin nopeasti. Vielä toukokuussa luvattiin henkilöstölle liikuntasetelit takaisin taloustilanteen parannuttua. Ja jo elokuussa yhtiön hallitus ryhtyy yhtiön pelastustoimiin! Missä vaiheessa on henkilöstölle kerrottu, että yhtiön talous sakkaa näin rajusti? Onko henkilöstön edustajille kerrottu, mitä toimia yhtiö on toteuttanut ja aikoo toteuttaa sakkauksen oikaisemiseksi? Jotta saisimme selvyyden, onko yhteistoimintalakia kaikilta osin noudatettu, pitäisi kysyä, missä ovat molempien osapuolten allekirjoittamat yt-kokousten pöytäkirjat.

Arkean hallitukselta pitää kysyä, onko heillä käsitys, paljonko sopimusmuutoksella säästetään. Mitä muita toimia yhtiön ja työpaikkojen pelastamiseksi on tehty tänä vuonna ennen kuin lähdettiin hakemaan yhtiölle rahaa henkilöstön palkoista ja muista eduista?

Vuosi 2018 oli selkeästi voitollinen ja vielä ensimmäinen vuosipuoliskokin 2019. Ei kaiketi voi olla niin, että mentiin suoraan henkilöstön kukkarolle?

Hallitukselta pitää kysyä myös, miksi Arkea ei pärjää markkinoilla Avainta-sopimuksen kanssa, kun niin ilmeisesti tekee esimerkiksi Palmia. Se on tehnyt kuulemamme mukaan päinvastaisen linjauksen – he pysyvät Avainnassa! Miksi se heille onnistuu?

Tietääkö hallitus, mitä on imagotappion hionta kilpailutuksissa ja rekrytoinneissa ja kuinka monta työntekijää on jo lähtenyt Arkeasta tämän jupakan aikana?

Arkean hallituksen jäsen Mika Helva (vihr) toteaa sovun löytymisen olevan haastavaa, jos toinen osapuoli ei neuvottele loppuun asti. Tämä on totta, jos hän viittaa työnantajaan! Arkea ei tosiaan neuvotellut loppuun, kun ei enää voinut liityttyään MaRaan ja Kitaan. Jos taas Helva viittaa työntekijäpuoleen, hän haukkuu vallan väärää puuta.

Helva toteaa myös, että Turun pääluottamusmiehillä ei ole ollut mandaattia neuvotella Arkeassa, se on Palvelualojen ammattiliitolla. Arkeassa sovelletaan 31.3.2020 asti Avainnan sopimusta. Siihen asti oikea neuvotteluosapuoli on siis JHL ja JYTY. Se tieto on tutkittu ja yhtiön/konsernin taholtakin myönnetty.

Työntekijäjärjestöt ovat lähteneet neuvotteluihin aidolla tahdolla löytää ratkaisu tilanteeseen. Ensimmäinen 14.10. alkanut neuvottelukierros oli hyvähenkinen. Meille ilmoitettiin säästötavoite euroina.

Viimeisellä kerralla ei kuitenkaan näyttänyt siltä, että työnantaja olisi ollut halukas sopimaan paljonkaan yli Maran tason ja se vaati neuvottelussa enemmän säästöjä kuin oli alun perin neuvottelutavoitteeksi kertonut. Järjestöt eivät voineet näin suuriin heikennyksiin suostua, ja ne kokivat neuvottelun aikana kasvaneet säästötavoitteet vedätykseksi, joka ei kuulu hyvään neuvottelukulttuuriin. Tätä seurasi lakko 6.–8.11.

Työnantaja kutsui lakon aikana järjestöt uudelleen neuvottelupöytään ja kertoi, että heillä on uusi esitys. Ei ollutkaan – ei neuvottelumandaattia, eikä esitystäkään! Tuntui, että meitä oli vedätetty toistamiseen ja oikein kunnolla. Tätä seurasi toinen lakko 27.-29.11.

Ja nyt työnantaja siis ilmoitti, ettei neuvottele kanssamme. Ei hyvältä näytä!

Maaret Laakso

aluepäällikkö

JHL, Varsinais-Suomen aluetoimisto