Lukijalta: Jatkuvasti kasvava suolistosairaiden joukko ei saa unohtua työelämässä

Marttiina Sairanen
Osatyökykyisten työllistäminen ja työelämän joustot on otettava kirjoittajien mielestä tosissaan.
Osatyökykyisten työllistäminen ja työelämän joustot on otettava kirjoittajien mielestä tosissaan.

Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät Suomessa vauhdilla, ja monella sairaus vaikuttaa mahdollisuuteen työskennellä täysipainoisesti.

Jotta jatkuvasti kasvava joukko suomalaisia pysyy mukana tulevaisuuden työelämässä, on osatyökykyisten työllistäminen ja työelämän joustot otettava tosissaan. Hallituksen palkkatuen uudistuslupaus on hyvä, mutta ei yksin riittävä.

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) eli haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti ovat kroonisia pitkäaikaissairauksia, joihin ei ole parantavaa hoitoa. Niistä voidaan puhua lähes kansantautina, sillä sairastuneita on jo 50 000 ja vuosittain noin 2 000 suomalaista saa diagnoosin.

Pahimmillaan arkeen kuuluu jatkuvia wc-käyntejä, kipuja ja muita sairauden tuomia sivuoireita, kuten uupumusta ja niveloireita.

Sairauksien yleistyessä myös niiden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat jatkuvasti merkittävämpiä.

Vaikka IBD:stä puhutaan koko ajan enemmän, ymmärrys sairauden todellisista vaikutuksista yhä useamman suomalaisen elämään on edelleen vajavaista. IBD diagnosoidaan useimmiten joko 15–35- tai 50–60-vuotiaana, joten se vaikuttaa sekä nykyisten että tulevien työikäisten arkeen.

Osatyökykyisten työllistymisen helpottaminen sekä työelämän joustot, kuten etätyömahdollisuus ja joustava työaika, tarjoaisivat myös IBD:tä sairastaville mahdollisuuden pysyä mukana työelämässä ja suunnitella elämää eteenpäin nykyistä paremmin. Moni olisi pienillä muutoksilla täysin työkykyinen tai pystyisi tekemään osa-aikatyötä.

IBD:tä sairastavat eivät ole ainoa joustavasta työelämästä hyötyvä kohderyhmä, sillä suomalaisista työikäisistä arviolta 1,9 miljoonaa on pitkäaikaissairaita tai pitkäaikaisesti vammautuneita. Kolmasosa sairaista arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työkykyynsä tai työmahdollisuuksiinsa.

Nykyinen hallitus on aiheellisesti nostanut osatyökykyisten työllistämisen keskiöön hallitusohjelmassaan. Hallituskauden aikana luvataan muun muassa käynnistää kokeiluhankkeet vaikuttavien palveluiden ja toimintamallien käyttöönottamiseksi, kehittää välityömarkkinoita ja asettaa julkisiin hankintoihin ehto sosiaalisesta työllistämisestä.

Rinteen hallitus kertoikin käynnistävänsä ensi vuonna palkkatukiuudistuksen, jolla houkutellaan erityisesti osatyökykyisiä ja työelämän ulkopuolella olevia takaisin töihin.

Tämän ollessa hyvä alku pelkonamme kuitenkin on, että muut avaukset ovat jäämässä aikeiden tasolle. Uudistusten rahoittaminen edellyttää kokonaistyöllisyyden tuntuvaa kasvua, joka käy yhä hankalammaksi talouskasvun hidastuessa jopa maailmanlaajuisesti.

Meillä on hallituksen kanssa yhteinen tahto. Myös me Crohn ja Colitis ry:ssä pidämme ensi vuonna työllisyysteemaa entistä voimallisemmin esillä, sillä Suomella ei ole varaa jättää työkykyistä työvoimaa käyttämättä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus tehdä töitä oman työkykynsä puitteissa, pitkäaikaissairaudesta huolimatta.

Ulla Suvanto

toiminnanjohtaja

Jarkko Lignell

puheenjohtaja

Crohn ja Colitis ry

Kaikilla tulee olla mahdollisuus tehdä töitä oman työkykynsä puitteissa, pitkäaikaissairaudesta huolimatta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.