Lukijalta: Kauppapolitiikan toimijoilta vaaditaan osaamista enemmän kuin koskaan

Ante Johansson
Ulkoiset taloussuhteet ovat viime vuosina politisoituneet ja operaatiot monimutkaistuneet ennennäkemättömällä tavalla. Tämä pakottaa toimijat osaamaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, toteaa kirjoittaja.
Ulkoiset taloussuhteet ovat viime vuosina politisoituneet ja operaatiot monimutkaistuneet ennennäkemättömällä tavalla. Tämä pakottaa toimijat osaamaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, toteaa kirjoittaja.

Ulkoiset taloussuhteet ovat viime vuosina politisoituneet ja operaatiot monimutkaistuneet ennen näkemättömällä tavalla. Aikaisempi selkeä ja ennustettava järjestelmä murtuu pala palalta. Tämä pakottaa toimijat osaamaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kauppapolitiikka muotoutui toisen maailmansodan jälkeen uudelleen omaksi erityisalueekseen ja sen välineinä olivat tullit ja kiintiöt. Tavoitteet tulivat talouspolitiikasta ja rajoitteet ulkopolitiikasta. Peruslinjana oli liberalismi, vapaakauppa; ennen toista maailmansotaa oli eletty protektionismin aikaa.

Kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi, kuviteltiin, että kauppapolitiikka tulee hoidetuksi Brysselissä. Unionilla on yhteinen komission hoitama kauppapolitiikka. Kuitenkin viime vuodet ovat osoittaneet jotakin aivan muuta: kauppapolitiikan osaajia tarvitaan joka tasolla, myös Suomessa.

Perinteisesti Suomessa kauppapolitiikka on ulkoministeriön, muiden viranomaisten sekä elinkeinoelämän järjestöjen kuten EK:n ja sen edeltäjien, Keskuskauppakamarin sekä ICC:n hoidossa. Kauppapolitiikkaa osaavien ja sitä tuntevien henkilöiden määrä on aina ollut rajallinen.

Yritykset tarvitsevat jo liiketoimintaa suunnitellessaan ensi käden tietoja järjestelmistä ja säännöistä. Siksi Anna Karhun kirjoitus "Maailmankauppa murroksessa" (TS 5.11.) ja siinä ollut maininta Kauppakorkeakoulun hankkeesta kehittää kauppapolitiikan opetusta on erittäin tervetullut ja kannatettava.

Vaikka komissio hoitaa kauppapolitiikkaa, niin sinne on annettava tietoa, mitä Suomessa halutaan ja tarvitaan. Onneksi olemme EU:n jäseniä, sillä ilman sitä olisimme maailmanmarkkinoilla varsin yksinäinen lintu.

Viime vuosina kaupankäynnin ohjauksella on koetettu parantaa ihmisoikeuksia ja ympäristön tilaa, ay-liikkeen oikeuksia toimia ja nyt viimeksi ovat suunnitteilla hiilitullit. Venäjälle asetetut pakotteet ja vastapakotteet ovat osa taloussuhteiden säätelyn käyttöä. Myös teknologian viennin rajoitteilla on osuutensa kaupassa.

Tilanteen tekee vaikeaksi se, että Donald Trump on murentamassa WTO-järjestelmää. Kiina, USA, Iso-Britannia ja Venäjä toimivat kukin tahollaan ja tavoitteena on EU:n heikentäminen.

Onneksi EU on rakentamassa omaa kauppapoliittista sopimusverkostoa, jonka hyödyntäminen vaatii paljon tietoa ja osaamista. Myös Suomessa on panostettava, sillä yritykset eivät osaa vielä hyödyntää näitä sopimuksia.

Kauppapolitiikka on monitieteistä. Järjestelmä on juridinen, perustelut taloudellisia ja mallit poliittisia. Se on valtioiden välistä toimintaa, joten kansainvälinen politiikka heijastuu siihen. Kun tähän lisätään yritysten tarpeet, on syntynyt sellainen sekahedelmäkeitto, jonka keittäminen ja syöminen vaativat kovaa ammattitaitoa.

Vaikka kauppapolitiikka on kunnossa, tuotteiden ja tavaroiden on oltava oikean hintaisia ja ostajalle sopivia.

Kilpailukykyä parantava talouspolitiikka ja yritysten omat toimet ovat avainasemassa. Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa voidaan helposti tuhota kaikki, mitä tähän asti on saatu parannettua.

Sampsa Saralehto

valtiotieteiden tohtori

Vaikka komissio hoitaa kauppapolitiikkaa, niin sinne on annettava tietoa, mitä Suomessa halutaan ja tarvitaan.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Onnim
Koskaan kukaan ei puhu yrityksen johdon vastuusta!
Suomalaisten yritysen kilpalukyky on vain ja ainoastaan kiinni yrityksen strategiasta. Mikäli yrityksen johto on niin kapeakatseinen ja fakkiutunut menneisyyteen, ja siksi itsepäisesti yritttää puskea matalan lisäarvon bulkkitavaraa huippukalliissa Suomessa, ei menestyksen puutteesta voi syyttää kuin yrityksen johtoa.

Suomessa on myös niitä yrityksiä, joille työntekijän marginaalista inflaatiota tasaava palkankorotus ei ole ongelma. Muiden yrityksien johdon jäsenet voi tykönään miettiä miksi vain heidän yritykselle työntekijät ja heidän tuottama menoerä (palkka sivukuluineen) ovat ongelma. Laskutuksen mahdollisuus lähes kaikissa yrityksissä on vasta yrityksen suorittavan henkilöstön tekemisten (ja kuluerän) jälkeen.

Tuotteiden ja tavaroiden on tuotava merkityksellistä lisäarvoa ostajalle. Niin he ovat valmiita maksamaan siitä korvauksen - joka kattaa liiketoiminnan kulut ja tuottaa omistajilleen voittoa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »