Lukijalta: Mitä poliitikkojen hokema rakenteellinen muutos tarkoittaa?

Olen kohtuullisen säännöllinen yhteiskunnallisten asioiden ja keskustelujen seuraaja.

Viimeisten vuosien aikana säännölliseksi hokemaksi politiikkojen keskustelussa esiin nousee vaade rakenteellisista muutoksista. Mitä se mahtanee tarkoittaa, minun korviini ei ole kuulunut selityksiä tai esimerkkiä siitä, mitä sillä hokemalla tarkoitetaan.

Tuntuu että se on helppo heitto, kun muutoin ei ongelmatilanteisiin pystytä kiertelemättä vastaamaan.

Itse epäilisin sen olevan esimerkiksi sitä, että poliitikot ryhtyisivät rehellisiksi.

Muistan hyvin 2015 vaalien alla annettuja lupauksia siitä, miten ei enää leikata koulutuksesta ja että työmies on palkkansa ansainnut ja alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevilta ei voi mitään leikata. Kaikki me tiedämme, miten suuria valheita ne kaikki lupaukset olivat. Vähäosaiset saivat tuntea sen katkerasti lompakossaan.

Tänään minua suuresti hämmentää kokoomuslaisten ulostulo keliakiaa sairastaville maksettavan tuen palauttamisesta. Hallituksessa ollessa se leikattiin ja nyt oppositiosta vaaditaan tukea takaisin.

Tuollainen pelle-politiikka jos mikä rapauttaa politiikan uskottavuutta ja näin ollen tarvitsee aikamoista rakenteellista uudistusta. Nyt muun muassa kokoomuksessa tehdään oppositiosta juuri samaa kuin hallituksessa ollessa moitittiin silloista Sdp-oppositiota, kun hallituksella mikään ei ole kelvollista politiikkaa, kaikkea oppositio moittii.

Rakenteellista muutosta voisi olla sekin, ettei suomalaisia enää huijata eikä rangaista syömisestä ilmastonmuutoksen nimissä.

Suomen hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa kuutiota per vuosi, USA:n päästöt 10200 miljoonaa kuutiota vuosittain. Suomen päästöistä kuljetuksien osuus (autot) on noin 6 miljoonaa kuutiota.

USA on vain yksi esimerkki, isoja saastuttajia ovat myöskin muun muassa Kiina, Intia, Australia ja Venäjä.

Vaikka me viisimiljoonainen kansa teemme mitä tahansa, ilmasto ei jää saastumatta, hyvä esimerkki siitä oli äskettäinen YK:n raportti. Päästöjen piti Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti vähentyä ja ne ovatkin viimeisen vuoden aikana lisääntyneet usealla prosentilla.

Jään mielenkiinnolla odottamaan konkretiaa siitä, mitä rakenteellinen muutos oikeasti eri aloilla tarkoittaa. Onko se oikeasti jotain muutakin kuin hokema paremman tietämyksen puuttuessa?

Eero Lauttamus

Viimeisten vuosien aikana säännölliseksi hokemaksi politiikkojen keskustelussa esiin nousee vaade rakenteellisista muutoksista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Sivustaseuraaja
Hyvä kysymys!
Yhdyn kirjoitukseesi monessa, mutta päästöistä mielestäni pitäisi käyttää määrettä per asukas. Sillä maa jossa on paljon populaa, päästöt ovat suuria. Täten esim. Intiassa on suuret päästömäärät, kun meillä kaikkiaan pienehköt.
Kun verrataan Intian päästöjä per asukas, nähdään että se on häviävän pieni verrattuna sinun ja minun päästöihin.
Jos halutaan vertailla maita, pitää verrata saman kokoluokan maita keskenään.

Olen joskus miettinyt, miltähän näyttäisi päästöt/maan pinta-ala...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »