Lukijalta: Espanjan vaalitulos on jälleen osoitus äärioikeiston normalisoitumisesta

Ari-Matti Ruuska
Kirjoittajan mielestä perinteiset puolueet ympäri Eurooppaa ovat reagoineet populististen äärioikeistopuolueiden nousuun omaksumalla enemmän niiden retoriikkaa sekä tapaa lähestyä poliittisia kysymyksiä, kuten maahanmuuttoa ja ihmisoikeuksia.
Kirjoittajan mielestä perinteiset puolueet ympäri Eurooppaa ovat reagoineet populististen äärioikeistopuolueiden nousuun omaksumalla enemmän niiden retoriikkaa sekä tapaa lähestyä poliittisia kysymyksiä, kuten maahanmuuttoa ja ihmisoikeuksia.

Edellisviikon sunnuntaina espanjalaiset kävivät äänestämässä jo vuoden toisissa parlamenttivaaleissa. Vaalit järjestettiin käytännössä sen vuoksi, että pääministeri Pedro Sánchez ei kyennyt muodostamaan uutta hallitusta viime kevään vaalien tuloksena.

Pääministeri Sánchez otti riskin toivoessaan, että hänen johtamansa keskustavasemmistolainen PSOE-puolue saisi tällä kertaa riittävästi paikkoja – toisin kuitenkin kävi.

Virallisesti PSOE voitti vaalit sen ollessa nyt Espanjan alahuoneen suurin puolue. Totuus on kuitenkin se, että se menetti paikkoja jo edellisistä vaaleista ja vaikka tappio on marginaalinen, estää se Sánchezin toivoman paikkamääräedun uuden hallituksen muodostuksessa.

Myös keskustaoikeistolainen Ciudadanos eli kansalaiset suli kannatuksessaan lähes täysin saaden nyt vain 10 paikkaa verrattuna edellisten vaalien 57:ään.

Espanjan vaalien todelliset voittajat ovatkin oikeistopopulistinen PP (people’s party) eli kansalaisten puolue sekä populistiseksi äärioikeistopuolueeksikin mielletty VOX. Oikeistopopulistisen PP:n voitto on toki myönnettävä, mutta on hyvä pitää mielessä, että se juuri saavuttamillaan 88 paikalla on vain 2/3 sen vuoden 2015 aikaisesta koosta.

Äärioikeistolaisempaan populistiseen eli Populist radical right/PRR -politiikkaan nojaava Vox taas teki kaikkien aikojen vahvimman tuloksensa. Viime kevään vaaleissa sen saamat 24 paikkaa alahuoneessa otettiin vastaan kuin nyrkki naamaan, mutta edellisviikon sunnuntaina sen saavuttamat 55 paikkaa ovatkin varsinainen tyrmäysisku kaikille Vox-puoluetta aliarvioineille tahoille.

Eurooppalaisella tasolla PRR-puolueiden nousussa ei kuitenkaan missään tapauksessa ole kyse uudesta trendistä.

Totesin viime lokakuun aliokirjoituksessani "Euroopan populistinen äärioikeisto on normalisoitunut osaksi valtavirtaa" (TS 15.10.), että Itävallan populistisen äärioikeistolaisen FPÖ-puolueen nimellinen tappio 16,2 prosentin kannatuksella osoittaa sen, että PRR-puolueiden läsnäolo on normalisoitumassa ja muuttumassa osaksi valtavirtaa. Tämä johtopäätös sai vahvistusta kaksi viikkoa myöhemmin Puolan vaalien yhteydessä.

PRR-puolueiden menestyksen myötä niin sanottuna haasteena ei ole itsessään niiden suosio, vaan äärioikeistolaisen populistisen politiikan yleistyminen.

Perinteiset puolueet ympäri Eurooppaa ovat reagoineet PRR-puolueiden nousuun omaksumalla enemmän niiden retoriikkaa sekä tapaa lähestyä poliittisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi maahanmuuttoa, sosiaalisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia.

Huomionarvoista Espanjan vaaleista onkin todeta, että koko alahuone on nyt siirtynyt monta astetta oikealle.

Vaikka vuonna 2015 niin kutsuttu oikeistoblokki, joka koostui nyt paikkoja suuresti menettäneestä Ciudadanos/kansalaiset sekä PP-puolueesta, pitikin hallussa yhteensä 163 alahuoneen paikkaa verrattuna nykyisen oikeistoblokin – johon myös vaalit voittanut Vox kuuluu – 149 paikkaan, on nykyinen paikkamäärällisesti pienempi oikeistoblokki aivan selvästi oikeistolaisempi ja nationalistisempi.

Pelkästään neljässä vuodessa Espanja muuttui eurooppalaisesta poikkeuksesta osaksi eurooppalaista valtavirtaa sen vaalitulosten osoittaessa, että populistinen äärioikeistolainen politiikka on muuttunut osaksi valtavirtaa.

Yannick Lahti

tohtorikoulutettava, väitöskirjatutkija Bolognan yliopistossa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.