Lukijalta: Ero on myös lapselle kriisi, eikä siitä tarvitse selvitä omin voimin

Jaakko Viljanen
Jokaisen eroa läpi käyvän, jokaisen eronneen ja jokaisen ammattilaisen tulisi pitää lapsi ja lapsen oikeudet keskiössä ja tehdä kriisistä lapselle mahdollisimman pieni. Apua saa useammalta eri taholta, ja sitä kannattaa ottaa vastaan, toteavat kirjoittajat.
Jokaisen eroa läpi käyvän, jokaisen eronneen ja jokaisen ammattilaisen tulisi pitää lapsi ja lapsen oikeudet keskiössä ja tehdä kriisistä lapselle mahdollisimman pieni. Apua saa useammalta eri taholta, ja sitä kannattaa ottaa vastaan, toteavat kirjoittajat.

Suomessa noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempien eron. Valtaosa vanhemmista pystyy sopimaan eroon liittyvät tapaamis- ja huoltajuuskysymykset yhteistyössä. Osa eroista kuitenkin kriisiytyy, eivätkä ristiriidat selkene omin avuin ja sopuun pääsemiseksi tarvitaan ulkopuolista apua.

Suomessa vietetään jälleen Lapsen oikeuksien viikkoa, jonka aikana tulisi kiinnittää erityishuomiota YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumiseen. Sopimuksen yhdeksännessä artiklassa sanotaan lyhennetysti: "Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista."

Sopimuksessa tuodaan esiin myös, että lasta koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti harkittava lapsen etua. Ero on monelle aikuiselle suuri elämänmuutos ja kriisi, mutta myös ristiriitatilanteissa tulisi muistaa lapsen oikeudet, ottaa askel taaksepäin ja huomata, että ero on kriisi myös lapselle.

Vaikeassa erotilanteessa vanhempien stressi pitkittyy. Jatkuvan kuormitustilan vuoksi heillä ei aina ole voimavaroja tarjota lapselle tämän tarvitsemaa tukea, ja lapsi voi tällöin jäädä yksin omien tunteiden ja ajatustensa kanssa.

Lapsi vaistoaa kuitenkin herkästi ympärillään tapahtuvia asioita. Hän tietää vanhempien ristiriitatilanteista enemmän kuin ymmärretäänkään.

Lapsi kokee usein lojaliteettiristiriitaa ja kantaa huolta vanhemmistaan, sillä heistä molemmat ovat tärkeitä ja lapsella on oikeus pitää molemmat elämässään. Näin ollen vaikea erotilanne ei ole stressaava tilanne vain aikuiselle. Se on sitä myös lapselle, joka ei pärjää stressin kanssa yksin.

Vuosittain noin 1600 lapsen vanhemmat alkavat riidellä niin, että ero pitkittyy ja siitä tulee repivä. Oikeuskäsittely seuraa toistaan, eikä vahvistetuista sopimuksista pidetä kiinni.

Vaikeimmissa tapauksissa eroon liittyy vakavia ristiriitoja kuten väkivaltaa tai sen uhkaa, eron jälkeistä vainoa tai lapsikaappauksen uhka. Vakavimmillaan tilanteissa on perhesurman riski.

Vaikka perheillä saattaa olla erilaisia tukitoimia tahoillaan, ei ammattilaisten ole aina helppo tunnistaa erotilanteisiin liittyviä riskejä eikä työkäytäntöjä vaativiin ero- ja huoltajuusriitoihin juurikaan ole. Näitä haasteita tutkitaan ja niihin suunnitellaan parhaillaan uusia työtapoja yhteistyössä eri auttavien tahojen kanssa.

Joulukuussa uudistuva lapsenhuoltolaki velvoittaa niin meitä ammattilaisia kuin jokaista vanhempaa kuuntelemaan lapsen ääntä entistäkin paremmin ja tarkemmin. Huolimatta siitä, kuinka vaikeassa erotilanteessa lapset ja aikuiset ovat, erotyötä tekemällä halutaan varmistaa, että lapsi tulisi kuulluksi ja lapsen oikeudet toteutuisivat.

Apua saa useammalta eri taholta, ja sitä kannattaa ottaa vastaan. Kunnallisten sosiaalipalvelujen rinnalla kulkee järjestöjen tekemä työ, jota tehdään matalalla kynnyksellä. Matalan kynnyksen toimintaan voivat osallistua kaikki, joiden elämäntilannetta ero jollain tavoin koskettaa eroa harkitessa, eron aikana tai eron jälkeen.

Työtä tehdään yksilökäynnein, koko perheen tapaamisin tai niin, että lapsi saa yksilöllistä keskusteluapua. Eri järjestöt tarjoavat myös vertaistukiryhmiä sekä lapsille että aikuisille.

Pienikin muutos toiminnassa tai vuorovaikutuksessa vanhempien välillä saattaa olla lapsen hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen, eikä koskaan ole liian myöhäistä saada apua.

Jokaisen eroa läpi käyvän, jokaisen eronneen ja jokaisen ammattilaisen tulisi pitää lapsi ja lapsen oikeudet keskiössä ja tehdä kriisistä lapselle mahdollisimman pieni. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse selvitä yksin, yhdessä pystymme siihen paremmin.

Ulla Mikkola, hanketyöntekijä, Turun ensi- ja turvakoti ry, Turvassa-hanke; Hanna Sykkö, hanketyöntekijä, Turun ensi- ja turvakoti ry, Turvassa-hanke; Salli Siltanen, järjestöassistentti, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry; Miia Hänninen, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.