Lukijalta: Nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä

Heikki Westergård
Kirjoittajien mielestä nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen on erittäin tärkeää siksikin, että pohjaa hyvälle vanhemmuudelle rakennetaan jo ennen perheen perustamista.
Kirjoittajien mielestä nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen on erittäin tärkeää siksikin, että pohjaa hyvälle vanhemmuudelle rakennetaan jo ennen perheen perustamista.

Lapsen oikeuksien viikolla haluamme nostaa esille nuorten aikuisten mielenterveyden tukemisen merkityksen, sillä pohjaa hyvälle vanhemmuudelle rakennetaan jo ennen perheen perustamista.

Nuorten aikuisten mielenterveyspalvelut ovat jo pitkään olleet tarkastelun alla niin kuntien kuin koko valtionkin tasolla.

Samoin moneen otteeseen on todettu, etteivät ne edelleenkään ole riittävät; palvelut ovat ruuhkautuneet, ne ovat pirstaleisia, niihin pääsy on byrokraattista ja hidasta. Lisäksi arkeen jalkautuvaa tukea tarvittaisiin huomattavasti enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa.

Kuitenkin juuri nuorten aikuisten ikävaiheeseen ajoittuu paljon suuria muutoksia, jotka vaikuttavat ratkaisevasti heidän elämänsuuntaansa.

18-29-vuotiaat itsenäistyvät lapsuudenkodeistaan ja alkavat sen myötä hoitamaan asioitaan taloudesta ja kodinhoidosta lähtien. Samaan aikaan he hakeutuvat joko jatko-opintoihin, työelämään tai jopa molempiin, aloittavat ehkä seurustelusuhteita sekä etsivät omaa identiteettiään ulkoa tulevien suorituspaineiden alla.

He joutuvat väistelemään pikavippien tuomia houkutuksia helpoista taloudellisista ratkaisuista, vertaamaan itseään jatkuvasti somen kautta tuleviin mielikuviin hyvin pärjäävästä ihmisestä ja tekemään monia valintoja eri mahdollisuuksien välillä, joita heille tarjotaan nykyisin jo maailmanlaajuisestikin.

Ei siis ole ihme, jos nuorten aikuisten mielenterveys on koetuksella, sillä mitkään näistä muutoksista eivät tänä päivänä ole niin yksinkertaisia ja suoraviivaisia kuin ne ehkä olivat joskus aikaisemmin.

Mielenterveyspalveluihin tulisi siis satsata tämän ikäryhmän osalta, mutta esimerkiksi uudessa hallitusohjelmassa nimenomaan nuorten aikuisten mielenterveyspalveluiden erityisyyttä ei olla erikseen nostettu esille.

Muuttuisiko asetelma, jos nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen nähtäisiin osana ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä?

Mielenterveys on kokonaisvaltaisesti yksilön hyvinvointiin vaikuttava asia, jota tukemalla tuetaan usein myös muita elämän osa-alueita, esimerkiksi työssä jaksamista tai parisuhteen jatkumista.

Psyykkisellä huonovointisuudella, niin kuin muillakin elämän ongelmilla, on sekä käytännön työn kokemuksemme että aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan taipumus periytyä ylisukupolvisesti eteenpäin. Jos lähitulevaisuuden vanhemmat kamppailevat mielenterveytensä kanssa ilman riittävää tukea ja apua ennen perheen perustamista, ovat lähtökohdat jo itsessään vaativalle lastenkasvatukselle heikot.

Lastensuojelun resurssit valuvat tällä hetkellä lähes täysin korjaavaan työhön, eikä tätä hanaa saada kiinni ennen kuin panoksia laitetaan haasteisiin johtaneiden juurisyiden korjaamiseen.

Helsingin Sanomien (13.10.) kyselyn mukaan perheenperustamisiässä olevat lykkäävät lasten hankkimista muun muassa siksi, että oma jaksaminen mietityttää.

Ongelmien siirtyminen sukupolvelta toiselle on katkaistavissa tuen oikeanlaisella ajoituksella ja kohdentamisella. Myös me järjestöjen toimijat olemme mukana tässä tehtävässä niin ammatillisin kuin vapaaehtoistyöhön perustuvin menetelmin.

Monialainen yhteistyö yli sektorirajojen on avainasemassa, kun uuden hallitusohjelman strategisia kokonaisuuksia ryhdytään toteuttamaan, joten toivottavasti myös järjestöjen ääntä tullaan kuulemaan jo suunnitteluvaiheessa.

Anne-Mari Alanko

TUAS-koordinaattori

Tukenasi.fi – Turun Kaupunkilähetys ry

Karoliina Kallio

Linkki-toiminnan koordinaattori

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.