Lukijalta: Kurtturuusu on vakava uhka saaristoluonnolle

Marttiina Sairanen
Kurtturuusu on listattu Euroopassa sadan pahimman vieraslajin joukkoon, toteaa kirjoittaja.
Kurtturuusu on listattu Euroopassa sadan pahimman vieraslajin joukkoon, toteaa kirjoittaja.

Arno Kasvi ihmetteli kurtturuusun torjunnan tarvetta (TS Mielipiteet 5.11.).

Kurtturuusu kasvaa luontaisesti Tyynenmeren rannikolla, mutta Eurooppaan se on tuotu koristekasviksi. Koska kurtturuusu on levinnyt istutuksista luontoon ja aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia, se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.

Sen kasvattaminen ja myynti kiellettiin Suomessa kesäkuussa. Pihoilta ja istutuksista kurtturuusu pitää poistaa kesään 2022 mennessä.

Kurtturuusu on listattu Euroopassa sadan pahimman vieraslajin joukkoon. Suomessa se uhkaa etenkin saariston ja rannikon luontoa, jonne kurtturuusu leviää valitettavan tehokkaasti. Marjat voivat kellua meressä jopa kymmeniä viikkoja, ja siemenet levitä lintujen mukana parisataa kilometriä.

Kurtturuusuja kasvaa kaikilla Suomen saaristoalueilla, ja pelkästään Saaristomeren kansallispuistosta ja sen lähialueilta on löydetty jo 350 kurtturuusun esiintymää.

Luonnonympäristöön muodostuva kurtturuusukasvusto voi tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Kasvuston laajentuessa kurtturuusu voi pahimmillaan peittää kokonaisia elinympäristöjä, kuten hiekkarantoja, rantaniittyjä, ketoja tai somerikkorantoja.

Kurtturuusu onkin uhka monille saariston uhanalaisille luontotyypeille ja niissä eläville harvinaisille kasveille ja hyönteisille.

Kurtturuusun torjunta on tärkeää luonnonsuojelutyötä.

Suomessa olisi vielä mahdollista ehkäistä pahimmat kurtturuusun ja muiden haitallisten vieraslajien aiheuttamat haitat, mutta niiden torjuntaan on nyt panostettava riittävästi.

Tämä tarve on todettu myös hallitusohjelmassa, johon on kirjattu parannuksia sekä lainsäädännön kehittämisen että torjunnan resursoinnin osalta.

Panu Kunttu

johtava metsäasiantuntija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori

WWF Suomi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.