Lukijalta: Yksikin pieni kohtaaminen tuttujen rajojen ulkopuolella avaa uusia näkymiä kielestä ja kulttuurista

Robert Seger
Kuurojen ja kuulevien kulttuurit saattavat hyvinkin törmätä. Kaikkia sanoja ei voi pukea viittomiksi eikä päinvastoin, toteaa kirjoittaja.
Kuurojen ja kuulevien kulttuurit saattavat hyvinkin törmätä. Kaikkia sanoja ei voi pukea viittomiksi eikä päinvastoin, toteaa kirjoittaja.

Silmiini kantautui presidentti Niinistön Etiopian vierailun uutinen (Yle 17.10.). Afrikkalainen arki on jäänyt tuntemattomaksi monelle eurooppalaiselle – myös Niinistölle. Presidentti ehti saada ainoan kosketuksensa etiopialaiseen arkeen vieraillessaan koulussa, jonka oppilaina on paljon erityislapsia, joille kaikille opetetaan viittomakieltä. Niinistön mukaan kouluvierailu oli hänen koko matkansa sykähdyttävin hetki.

Uutinen oli tervetullut tänne pohjoiseen saakka. Olen itse ollut Etiopiassa opiskelijavaihdossa viisi kuukautta. Pääsin tutustumaan paikalliseen viittomakieliseen yhteisöön, joka oli verrattain suuri ja lämminsydäminen.

Suomalaista viittomakieltä äidinkielenä käyttävänä opin perusteita etiopialaisesta viittomakielestä, joka eroaa suuresti edellä mainitusta. Paikalliseen kieleen ja kulttuuriin sopeutuminen onnistui parhaiten kohtaamalla etiopialaisia kouluissa ja eri tapahtumissa.

Matkaltani jäi erityisesti mieleen kielen monimuotoisuus. Mitä kieli sitten on? Se on monimutkainen ja kiehtova järjestelmä, jonka avulla ihmiset muun muassa ilmaisevat ajatuksiaan ja tunteitaan.

Kieltä tuotetaan ja vastaanotetaan käyttäen eri aistikanavia eli modaliteetteja. Kysymys voi olla esimerkiksi auditiivisesta (kuulo), kinesteettisestä (liike), taktiilisesta (tunto) tai visuaalisesta (näkö) modaliteetista.

Etiopiassa oli mukava havaita, kuinka monet kuulevatkin kuurojen ohella käyttävät käsiään vuorovaikutuksessa. Välillä kyse oli eleistä, välillä ihan viittomista. Etiopialaiset rakastavat ilmaisemista kehollaan, minkä sain omakohtaisesti kokea lukuisine hali- ja tanssituokioineen.

En välttynyt myöskään kulttuuritörmäyksiltä. Ihmettelin tovin, miksi oli niin vaikeaa saada selkoa huomisen suunnitelmista. Kyselyihini vastattiin usein "God knows". Jälkeenpäin oivalsin, etteivät etiopialaiset turhaan murehdi tulevaisuutta – eletään syklisesti tässä hetkessä.

Kulttuuritörmäyksiä käsitellään myös Espoon kaupunginteatterissa marraskuussa vielä pyörivässä Sanaton rakkaus -esityksessä, jonka viesti upeine näyttelijäsuorituksineen on vaikuttava. Kuurojen ja kuulevien kulttuurit saattavat hyvinkin törmätä. Kaikkia sanoja ei voi pukea viittomiksi – eikä päinvastoin. Kuuroa ei voi muuttaa kuulevaksi, eikä kuulevaa syntymäkuuroksi. Mutta keskinäinen yhteys, luottamus ja kunnioitus ovat saavutettavissa, minkä Sanaton rakkaus osoittaa.

Näyttelijä Santeri Kinnunen oppi suomalaisen viittomakielen alkeet kuudessa kuukaudessa niin hyvin, että on hänen vaimonsa kertoman mukaan viittonut unissaankin.

Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen kirjoittaa kolumnissaan (Yle 14.10.) etuoikeutetun asemasta ja tunteista. Jotta marginaaliryhmässä eläviä voisi ymmärtää paremmin, tulisi heidänkin näkyvyydelleen ja tunteilleen antaa tilaa.

Toisin sanoen me kaikki voisimme kohdata toisiamme rohkeammin. Yksikin pieni kohtaaminen tuttujen rajojen ulkopuolella, kuten Niinistön tapauksessa, voi avata uusia näkymiä kielestä, kulttuurista ja maailmankuvasta.

Juhana Salonen

kirjailija ja projektitutkija

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.