Lukijalta: Liikunnalla hyvin- vai pahoinvointia?

Monissa kaupungeissa laaditaan parhaillaan ensi vuoden talousarviota sekä pohditaan pitkäjänteisiä keinoja alijäämäisen kuntatalouden tasapainottamiseksi.

Yhtenä mahdollisuutena on esitetty maksun perintää kaupungin ylläpitämien liikuntatilojen käyttövuoroista myös lapsilta ja nuorilta.

Turussa urheilu- ja liikuntalautakunnan lähes 100-vuotisen historian ajan liikuntaseurojen alle 20-vuotiaiden käyttövuorot ovat olleet aina maksuttomia. Vuosikymmenten kuluessa on ollut monenlaista talouden taantumaa ja myös edellä mainittua maksua on aika ajoin esitetty.

Tähän päivään asti päättäjät ovat kuitenkin ymmärtäneet liikunnan myönteisen merkityksen erityisesti lapsille ja nuorille. Lapsena ja nuorena omaksutaan parhaiten ne terveelliset elintavat, joita useimmiten noudatamme aina siihen asti, kun säilytämme itsenäisen liikuntakykymme.

Olemme viime vuosikymmeninä saaneet jatkuvasti yhä lisää tutkimustietoa liikunnan terveysvaikutuksista niin sairauksien ehkäisyssä kuin hoidossa.

Tiedämme myös, että lisäämällä optimaalisesti kansalaisten liikuntaa Suomi voisi parhaimmillaan säästää 3–5 miljardia euroa vuosittain. Turun kokoisessa kaupungissa vastaava säästö olisi 100 miljoonaa euroa. Aika iso summa verrattuna kaupungin talouden esitettyyn tasapainoitustarpeeseen, 60 miljoonaan euroon.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa esille nousee usein väestön jakautuminen hyvin ja huonosti voiviin sekä erityisesti lasten ja nuorten syrjäytyminen.

Liikunta ja joukkueurheilu ovat tutkitusti erinomaisia tapoja pitää kaikki, myös vähäosaisimmat, mukana. Esteeksi nousevat kuitenkin usein kausimaksut, joita seurat joutuvat perimään toimintansa pyörittämiseksi. Kulut koostuvat lähinnä varusteista, pelimatkoista ja ohjauskuluista vaihdellen lapsen iän ja lajin mukaan muutamasta kympistä jopa tuhansiin euroihin vuodessa.

Mikäli kunnat alkavat periä seuroilta tilavuokraa liikuntatiloistaan, voivat kausimaksut pahimmillaan tuplaantua. Tämä tarkoittaisi välttämättä sitä, että yhä useampi sosioekonomisesti huonompiosainen lapsi joutuisi jättämään sekä ainoan harrastuksensa että usein myös hyvin tärkeät kaverinsa.

Neljännesvuosisata sitten, keskellä lamavuosia 1993 Turun kaupungin päättäjät ymmärsivät sijoittaa lisää varoja liikuntaan käynnistäessään tuhansia eri-ikäisiä asukkaita mukaansa houkutelleen Turku liikkeelle -kampanjan. Tämän ensimmäisenä Suomessa käynnistetyn 7-vuotisen projektin avulla yhä useampi kaupunkilainen aloitti säännöllisen liikunnan harrastuksen lisäten samalla omaa hyvinvointiaan ja vähentäen yhteiskunnalle aiheuttamiaan sairauskuluja.

Hankkeeseen osallistui liikuntatoimen ohella osana omana työtään noin 500 työntekijää sosiaali- ja terveystoimessa, opetustoimessa sekä teknisessä virastossa.

Kansallisesti palkitun ja kansainvälisestikin tunnetun projektin loppuraportin laati professori Pasi Koski Turun yliopistosta – kannattaa tutustua.

Kysynkin lopuksi, kannattaisiko kunnissa ja kaupungeissa mieluummin sijoittaa liikuntaan kuin lisätä lasten ja nuorten maksuja, syrjäytymistä, pahoinvointia sekä tulevaisuuden hoitokustannuksia?

Arto Sinkkonen

liikuntaneuvos

Naantali

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
credo
Raha pitää kohdentaa oikein
Kirjoittaja tietää mistä puhuu; tietääkö nykyinen liikuntatoimen johto ja liikuntalautakunta? Ennen kuin harkitaan edes kohtuullisia maksuja lapsille- ja nuorille, on syytä käydä tarkkaan läpi oma pesä: vastaako organisaation rakenne niihin haasteihin, joita kunnallisen toimijan ensi sijaisesti pitäisi kiinnittää huomionsa. Hyvänä esimerkkinä tässä lehdessä oli kirjoitus, joka kertoi että perustetuissa ryhmissä oli vain 0-5 osallistujaa. Marginaalista toimintaa. Ainoastaan palkkamomentti toimii. Jos tämä toiminta on jatkoa keväällä päättyneelle Liikkuva koulu- hankkeelle, ei varmaan olla oikealla tiellä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »