Lukijalta: Lisää lukukausimaksavia opiskelijoita Aasiasta

Vuonna 2018 Suomessa oli jaossa 47 500 korkeakoulupaikkaa, mutta samana vuonna syntyi vain 47 307 lasta. Suomessa syntyvät ikäluokat eivät tulevaisuudessa riitä täyttämään edes korkeakoulupaikkoja.

Syntyvyyden nopea kasvu ei ehkä ole mahdollista tällä hetkellä, mutta hallituksella voisi olla ohjelma sitä varten. Toinen vaihtoehto on houkutella ulkomaalaisia osaajia Suomeen. Arvioiden mukaan Suomen tarve työvoiman maahanmuutolle on noin 20 000 henkilöä vuodessa.

Kansainvälisistä osaajista on globaalisti kova kilpailu. Tämän kilpailun vahvoja voittajia ovat englanninkieliset maat. Englanti on kansainvälinen kieli, jota monissa maissa opetetaan äidinkielen lisäksi ensimmäisestä luokasta lähtien. Tämän lisäksi englantilaiset koulut ovat suosittuja monissa maissa.

Englanninkieliset maat tarjoavat nuorille koululaisille englannin kielen valmennusta. Valmennusohjelmat ovat hyvin suosittuja maailmalla erityisesti kehitysmaissa, joista valtava määrä nuoria lähtee opiskelemaan englanninkielisten maiden korkeakouluihin. Opiskelun jälkeen suuri osa lähtevistä nuorista jää opiskelumaihin pysyvästi työn tai liiketoiminnan vuoksi.

Vaikka Suomi ei ole englanninkielinen maa, nuoret sukupolvet puhuvat täällä hyvin englantia. Lisäksi Suomella on ulkomailla hyvä maine, muiden joukossa laadukkaaseen koulutusjärjestelmään, hyvinvointivaltioon, lasten päivähoitomahdollisuuksiin, turvalliseen elinympäristöön ja työ- ja perhe-elämän tasapainoon liittyen. Näillä Suomi voi hyvin lähteä houkuttelemaan ulkomaalaisia osaajia opiskelemaan ja työskentelemään Suomessa.

Suomi on hyvin hoidettu, kaunis ja toimiva maa, mutta maahanmuuttajien määrä on melko alhainen. Suomi voisi käynnistää tiedotuskampanjan parhaista ominaisuuksistaan.

Muun muassa IT-alan osaajista on kova pula Pirkanmaan alueen lisäksi koko Suomessa. IT-alan asiantuntijoiden pulaan ei ole mitään nopeaa lääkettä, mutta hallitus voisi laatia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelman.

Lyhyellä aikavälillä hallitus voisi helpottaa oleskelulupaprosessia ulkomaalaisille IT-alan osaajille ja mainostaa Suomessa olevaa IT-alan ammattilaisten tarvetta eri maissa.

Keskipitkällä aikavälillä suomalaiset korkeakoulut voisivat tehdä ulkomaalaisten yliopistojen kanssa yhteistyötä IT-alan osaajien kouluttamiseksi suomalaisille yrityksille. IT-alan osaajat pärjäävät englannin kielellä aika hyvin missä tahansa maassa, mutta Suomen työkulttuurin ja kielen tuntemus helpottaisi elämää. Ulkomailla tapahtuvassa IT-alan osaajien koulutuksessa nämä pitäisi ottaa huomioon.

Pitkällä aikavälillä hallitus voisi lisätä englanninkielisten TS/IT-alan tutkinto-ohjelmien määrää suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Aasialaiset opiskelijat voivat myös olla suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen englanninkielisten maksullisten IT-alan tutkinto-ohjelmien asiakkaita. Painopiste pitäisi olla kandidaattitason IT-alan tutkinnoissa. Aasiassa vanhemmat kouluttavat lapsiansa eniten insinööreiksi ja lääkäreiksi – näillä aloilla valmistuneet saavat työtä helposti.

Keskiluokkaiselle aasialaiselle perheelle työpaikkojen turvallisuus on erittäin tärkeä asia. Houkuttelevat IT- ja insinöörialan tutkinto-ohjelmat, esimerkiksi ohjelmistotuotanto, automaatiotekniikka, sähkötekniikka, tietokonetekniikka, robottitekniikka ja ilmailutekniikka toisivat tuhansia aasialaisia maksavia opiskelijoita Suomeen.

Tulevaisuudessa Suomalaiset korkeakoulut voisivat pohtia näiden englanninkielisten insinööriohjelmien aloittamista saadakseen lisää maksavia tutkinto-opiskelijoita – uusien tutkinto-ohjelmien avaamisessa pitäisi ottaa huomioon globaalit trendit ja kysyntä.

Nykyään opiskelijoiden ja osaajien liikkuminen kehittyneiden maiden välillä ja jääminen pysyvästi toiseen maahan ei ole niin suosittua. Tässä tilanteessa Suomi voi hyvin yrittää rekrytoida osaajia ja houkutella maksavia tutkinto-opiskelijoita muun muassa Aasiasta.

Bangladesh on yksi Etelä-Aasian nuorista väkirikkaista maista. Joka vuosi Bangladeshista lähtee tuhansia nuoria opiskelijoita opiskelemaan korkeakoulututkintoa ulkomaille. Heistä suuri osa menee englanninkielisiin maihin. Hyvä uutinen on, että nykyään joka vuosi kasvava määrä bangladeshilaisia opiskelijoita, tutkijoita ja osaajia tulee Suomeen.

Shaidul Kazi

HTT, Lehtori,
Tampereen ammattikorkeakoulu

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.