Lukijalta: Kuntien talouden kriisiin tarvitaan valtiolta ratkaisuja

Kuntien talouden luvut tulevat tältä vuodelta olemaan todella karut. Kunnista varmuudella vain Helsinki tekee ­– ja teki viime vuonnakin – ison ylijäämän. Muissa kunnissa alijäämät ovat isot ja karut.

Kokonaisuutena kuntatalouden alijäämä tänä vuonna nousee ennätyksellisen suureksi, lähelle miljardia euroa.

Varsinais-Suomessa kuntatalouden kriisi näkyy. Suurimmatkin kunnat – Turku ja Salo – ovat negatiivisen vuosikatteen tilanteessa eli ilmeisesti poistojakaan ei pystytä kattamaan, vaan tulee syömävelkaa. Monissa pienemmissä kunnissa on myös isoja alijäämiä, vaikka säästöjä on jo tehtykin. Jo viime vuosi oli huono.

Kuntataloutta koettelevat monissa kunnissa väestörakenteen muutos, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, keskittävä aluekehitys ja usein myös kiinteistörasitteet. Sote-uudistus olisi todella tarvittu ja on välttämätöntä, että se tulee nyt suunnitellussa ajassa vuoden 2023 alusta.

Osa murheista on tullut osin yllätyksenä, kuten juuri tänä vuonna verohallinnon verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin veronkato-ongelmat. Kunnille ei kerry kaikkia niille kuuluvia verotuloja, vaan lähes 700 miljoonaa näyttää jaksottuvan pois. Taustalla on myös muun muassa jo Kataisen ja Stubbin hallituksen aikana tehdyt valtionosuusleikkaukset ja Sipilän hallituksen aikana tehty indeksijäädytys.

Nyt ensi vuodelle tulee kyllä merkittävästi valtionosuuskorjausta indeksijäädytyksen poistuessa ja tälle vuodelle vielä kompensaatiota Kiky-sopimuksen vaikutuksista. Nämä ovat yhteensä yli miljardin euron. Ne ovat tarpeen totta kai, mutta eivät poista kuitenkaan rakenteellista talouden ongelmaa.

Kuntien ja valtion suhde pitää nyt tarkastella kunnolla. Kunnille ei voi enää antaa lisää tehtäviä, vaan vähentää pitäisi. Lisää rahaa tarvitaan valtionosuuksina.

Verohallinnon järjestelmien toimiminen pitää saada kuntoon. Verohallinto on ilmeisesti tehnyt verokorttiuudistuksen ilman kunnollisia vaikuttavuusarvioita.

Nyt pitää huolehtia siitä, ettei kuntien tuloverotuloja jaksotu tulevaisuuteen. Kannattaa myös selvittää, voitaisiinko kuntien verojenkirjaamisessa päästä maksuperusteisuudesta suoriteperusteisuuteen. Temput eivät tuo rahaa, mutta kuntayhtymien peruspääomaa ehkä voitaisiin käyttää purettavien kiinteistöjen jäännösarvojen kattamiseen. Kannattaa selvittää.

Totta kai kuntien ja kuntayhtymien pitää kuokkia oma sarkansa talouden tasapainottamisessa. Monet kuntayhtymät toteuttavat nyt yt-neuvotteluja ja tekevät vaikeita ratkaisuja. Niiden pitää myös katsoa isojen investointiensa perään.

Varsinais-Suomessa on sairaanhoitopiirissä investoitu paljon ja nyt Turussa ja Salossakin on isoja investointeja suunniteltu. Kunnat ovat viime kädessä maksajina. Pitää kysyä, onko mietitty riittävästi olemassa olevien sairaalatilojen ja lähisairaaloiden tilojen käyttöä Loimaalla ja Uudessakaupungissa.

Julkinen talous on valtion ja kuntien yhteinen talous. Kuntien vastuulla on juuri paljossa peruspalvelujen tuottaminen.

Eduskunnan budjettikeskustelussa ei juuri kuntataloudesta puhuttu. Kuitenkaan puhe hoitajamitoituksesta, peruspalveluista tai verotuksen tasosta ilman kuntataloutta ei ole aidosti mahdollista.

Nyt tarvitaan kunnon tarkastelu valtion ja kuntien suhteessa.

Kuntaministeri ja entinen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero puhuu ns. kevytkunnista. Teoretisointi ei nyt auta, vaan ministerin pitää paneutua kuntatalouden todellisiin ja akuutteihin ongelmiin.

Olavi Ala-Nissilä

KHT, Senior Advisor

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.