Lukijalta: Ammatillinen koulutus avaa työuria Euroopassa

Marttiina Sairanen

Kun minusta tuli vuonna 2014 työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komission jäsen, asetin yhdeksi päätavoitteekseni työpaikkojen lisäämisen Euroopassa.

Siitä on lähes viisi vuotta, ja ilokseni voin todeta, että koko EU:n tasolla työllisten määrä on nyt ennätysmäisen korkea ja työttömyys alhaisimmillaan.

Työpaikan saaminen edellyttää juuri oikeanlaista osaamista. Se, millaisia taitoja tarvitaan, muuttuu kuitenkin yhtä nopeasti kuin moderni yhteiskuntamme.

Teknologian ja tieteen kehityksen sekä väestökehitykseen ja ympäristöön liittyvien haasteiden vuoksi elinikäinen oppiminen nousee ratkaisevaksi tekijäksi ihmisten työllistymismahdollisuuksien parantamisessa.

Olenkin vakuuttunut siitä, että ammatillinen koulutus tarjoaa kaikenikäisille valtavasti tapoja hankkia osaamista, jota uusiin mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii. Ammatillinen koulutus tarjoaa konkreettisen ja käytännönläheisen väylän oppia uusia taitoja, hankkia uutta tietämystä ja päästä uudelle työuralle.Se voi antaa ihmisen tulevaisuudelle uuden suunnan.

Kuka tahansa voi osallistua ammatilliseen koulutukseen – työntekijä voi täydentää ja päivittää osaamistaan minkä ikäisenä tahansa.

Luvut puhuvat puolestaan: ammatillisen koulutuksen on todettu auttavan työmarkkinoille pääsyssä. Vuonna 2018 ammatillisen tutkinnon hiljattain suorittaneiden nuorten työllisyysaste oli 79,5 prosenttia, kun taas yleissivistävän keskiasteen koulutuksen suorittaneista vastavalmistuneista työmarkkinoille siirtyi 66,3 prosenttia.

On myös saatu näyttöä siitä, että koulutukseen osallistuvien aikuisten työtulokset paranevat.

Ammatillisen koulutuksen hyödyistä huolimatta liian monet pitävät sitä toissijaisena koulutusvaihtoehtona, joka on jollakin tavoin muita koulutusvaihtoehtoja vähempiarvoinen.

Tästä syystä asiaa on erittäin tärkeä pitää esillä, esimerkiksi ensi viikolla vietettävän Euroopan ammattitaitoviikon tapahtumilla.

Nyt on jo neljäs vuosi, kun teemaviikolla juhlitaan ammatillista koulutusta kaikissa muodoissaan ja tuodaan esiin sen tarjoamia laaja-alaisia mahdollisuuksia.

Vuoden 2019 kuluessa ja teemaviikon aikana on järjestetty ja järjestetään tuhansia tapahtumia ja erilaisia toimia, joilla tehdään ammatillista koulutusta näkyväksi kaikkialla Euroopassa.

Itse pidän erittäin innostavana Suomen ammatillisen koulutuksen uudistusta. Siinä oppija todella on keskiössä järjestelmässä, joka mahdollistaa kullekin yksilölle räätälöidyn oppipolun.

Suomella on myös yksi EU:n tuloksellisimmista aikuiskoulutusjärjestelmistä. Koulutukseen osallistuvien osuudessa ohi kirii vain Ruotsi.

Suomessa myös vähintään perustason digitaidot omaavien aikuisten osuus on korkea, joskin arviolta neljännes aikuisväestöstä saattaa tarvita taitojen päivitystä.

Olen hyvin iloinen siitä, että Suomi EU:n puheenjohtajamaana tukee Euroopan ammattitaitoviikkoa, tunnetaanhan Suomi maailmalla monin paikoin koulutuksen mallimaana. Teemaviikon EU-tason päätapahtuma on Helsingissä 14.–18. lokakuuta.

Päätapahtuman lisäksi joka puolella Eurooppaa nostetaan esiin ammatillisen koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen sekä nyt että tulevaisuudessa ja missä tahansa elämänvaiheessa.

Ammatit muuntuvat ja kehittyvät ja niin kehittyvät osaamistarpeetkin. Ajantasainen ammattitaito on ja tulee olemaan jatkossakin kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

Marianne Thyssen

työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari, Euroopan komissio

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.