Lukijalta: Talous voi toimia ainoastaan ympäristön sallimissa rajoissa

Turun kaupunkiympäristölautakunta päättää 8.10. Turun metsien eli turkulaisten yhteisten metsien tulevasta hakkuutasosta. Osa päättäjistä on päätynyt puoltamaan hakkuutaso-vaihtoehdoista korkeampaa.

Haluan muistuttaa heitä siitä, että Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kesällä 2018 ilmastosuunnitelman, jonka mukaan Turku aikoo olla hiilineutraali vuonna 2029 ja siitä eteenpäin ilmastopositiivinen kaupunkialue. Professorit Jyri Seppälä (Suomen ympäristökeskus SYKE) ja Markku Kanninen (Helsingin yliopisto) toteavat Talous ja Yhteiskunta -lehden 1/2019 artikkelissa otsikolla "Metsien hakkuiden kasvattaminen ei ole ilmastoteko" seuraavasti:

"Vanhat metsät kuitenkin toimivat hiilivarastoina, jonka sisältämä hiili on pois ilmakehästä. Tilanne on siis erilainen nuorissa talousmetsiköissä, joissa niiden potentiaalisesta hiilivarastosta pääosa on ilmakehässä ja osa puutuotteissa. Puutuotteiden hiilivarasto ei ole suuri hakkuiden kautta menetettyyn metsien hiilivarastoon nähden. Suomen runkopuun hakkuista tukkipuuksi päätyy tänä päivänä vain 38 prosenttia, jonka puusisällöstä noin puolet päätyy pitkäikäisiin puutuotteisiin. Tämän takia Suomessa vain noin 20 prosenttia hakatusta puusta päätyy tuotteisiin, joissa tuotteiden

hiilivarasto säilyy muutamaa vuotta kauemmin".

Päättäjien on tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka turvaavat seuraavien sukupolvien mahdollisuudet elää maapallolla. Hakkuilla aiheutettu hiilinielumenetys kiihdyttää ilmaston lämpenemistä juuri silloin, kun ihmiskunnan pitäisi tehdä kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Liisa Näntö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vastaa
Ari Hyvönen
Taasko tätä?
Liisa Näntö voi hankkia mainitsemansa metsät itselleen ja sitten täysin päättää hakataanko niitä vai annetaanko kasvaa ryteiköksi missä kirjanpainajat ja muut mukavat kaverit saa kasvualustan. Yhteistä näille metsien hakkuiden vastustajille on, että ollaan aina valmiina ns menemään toisten lompakolla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Taasko tätä?
Eilen kello 17:45 Ari Hyvönen kirjoitti: "Jokainen voi hankkia metsää niin paljon kuin haluaa ja antaa niiden muuttua ryteiköikdsi jos hakkuiden vastustaminen tuntuu olevan itselle sopivaa. Ikävä juttu on, että pääosa hakkuiden vastustajabuumista kannattaa toisten lompakoille menemistä."

Tämänaamuinen viesti on sisällöltään käytännössä sama.
On siis keskustelijoita ja on osallistujia joilla on tallennettuna joukko viestejä joita jatkuvasti toistetaan, pienin muutoksin.
Noille on ihan oma nimensäkin ja usein siihen yhdistetään kotipaikka tuolta Suomenlahden perukalta. Mutta kyllähän noita löytyy muistakin ilmansuunnista ja aatepohjista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Taasko tätä?
Metsillä on toki oma vaikutuksensa hiilen kiertokulkuun, kasvava metsä sitoo hiiltä, mutta puuainekseen sitoutuva hiili on kuitenkin varsin pieni osa kiertokulkuun osallistuvasta kokonaismäärästä. Metsällä on suurempi merkitys rakennusmateriaalien tuottajana ja elinympäristön viihtyisyyden edistäjänä. Tautien ja tuholaisten hallitsemaa vanhaa metsää ei tavoittele luontokaan, ainoastaan luonnonsuojelijat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Taasko tätä?
Edellisessä viestissäni jaoin moitteita samojen asioiden toistamisesta.
Nyt täytyy sitten antaa Pasi Lehmuspellolle tunnustusta kyvystä uusiutua.
Vielä neljä päivää sitten Pasi Lehmuspelto korosti nuoria metsiä ja nopeata kiertoa. Minä siihen kommentoin: "Pitää miettiä että miksi sitä puuta siellä metsässä kasvatetaan, Hyvänä käytännön esimerkkinä voisi ottaa vaikka Suomelle melkoisen tärkeän ikkuna- ja oviteollisuuden. Tehtaat ovat usein valittaneet että on tarjolla enimmäkseen sellaista liian nopeasti kasvanutta, suurisyistä puuta. Kunnon ikkunapokiin ja ovenpieliin tarvittaisiin hitaasti kasvanutta, tiheäsyistä, lujaa puuta."

Ja nyt jo Pasi Lehmuspeltokin ymmärtää että metsällä on ne omat varsinaiset, hiilinieluja merkityksellisemmät käyttötarkoituksensa ja hänkin myöntää:
"Metsällä on suurempi merkitys rakennusmateriaalien tuottajana ja elinympäristön viihtyisyyden edistäjänä."

Pasi Lehmuspelto lopettaa: "Tautien ja tuholaisten hallitsemaa vanhaa metsää ei tavoittele luontokaan, ainoastaan luonnonsuojelijat."
Tuo on täyttä soopaa. Historiallisina aikoina valtaosa metsistä oli täysin luonnontilassa. Ja vielä nytkin on valtavia alueita täysin luonnontilassa.
Mutta eivät ne suinkaan ole tautien ja tuholaisten hallitsemia vaan rikkaita monimuotoisia ekosysteemeitä. Kannattaa muuten katsella tarkkaan kun esimerkiksi ajelee hakkuupaikkojen ohi. Nuo Pasi Lehmuspellon kammoksumat luonnonsuojeluaatokset ovat näköjään levinneet laajalti. Se näkyy esimerkiksi siinä että hakkuualueille jätetään vanhat pystyyn kuolleet puut rauhaan, ne takaavat sitä tarpeellista luonnon monimuotoisuutta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Taasko tätä?
Nimimerkki T.S. on riemastuttava keskustelukumppani, hän löytää "ihan väärin sammutetun" puolen joka asiasta eikä voi tunnustaa, että todellisuudessa joka asiaa voidaan tarkastella useammalta kantilta ilman että on pakko olla yksi kaikin puolin täysin oikea tapa ja muut täysin väärät tavat. Metsän tapauksessa oikea menettely riippuu siitä, tavoitellaanko voimakkainta hiilidioksidin sidontaa nopeimmassa kasvuvaiheessa olevassa metsässä, runsainta puumassan tuottamista energian tuottamista varten, järeän tarvepuun tuottamista rakentamisen tarpeisiin vai hienon puiston tuottamista asukkaiden ja matkailijoiden iloksi. Toivottomia ryteikköjä tavoittelevat vain luonnonsuojelijat, luonto pyrkii polttamaan ne ennen toivotonta vaihetta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Taasko tätä?
Hienoa, Pasi Lehmuspelto jakaa kehuja: "Nimimerkki T.S. on riemastuttava keskustelukumppani,..."
Pasi kuitenkin jatkaa näin: "...todellisuudessa joka asiaa voidaan tarkastella useammalta kantilta ilman että on pakko olla yksi kaikin puolin täysin oikea tapa ja muut täysin väärät tavat. Metsän tapauksessa oikea menettely riippuu siitä, tavoitellaanko voimakkainta hiilidioksidin sidontaa nopeimmassa kasvuvaiheessa olevassa metsässä, runsainta puumassan tuottamista energian tuottamista varten, järeän tarvepuun tuottamista rakentamisen tarpeisiin vai hienon puiston tuottamista asukkaiden ja matkailijoiden iloksi."
Tähän pitää nyt sitten laittaa se Pasin viiden päivän takainen kanta: "Hiilidioksidin sitomisen kannalta nuori metsä on tehokkain, jos tavoitellaan ensisijaisesti hiilidioksidin sidontaa, niin metsänhoidon pitää pyrkiä mahdollisimman nopeaan metsän kiertoon."
Todellisuus kuitenkin on sitä että eipä taida löytyä sellaisia metsänomistajia jotka vain hiilidioksidin sitomismielessä metsiä käyttävät. Itselläni on sen verran vähän tuota puuta että ei ole mielekästä sitä myydä tai siitä tehdä rakennustarpeita, menee siis lämmityskäyttöön.

Pasi Lehmuspelto sitten lopettaa näin: "Toivottomia ryteikköjä tavoittelevat vain luonnonsuojelijat,...."
Tuo on edelleenkin vain Pasi Lehmuspellon aatepohjaista julistusta, jolle ei löydy mitään todellisuuspohjaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »