Lukijalta: Työntekijöitä kohdeltava tasavertaisesti työnantajasta riippumatta

Turun Sanomien sivuilla käyty keskustelu Arkean työntekijöiden tulevaisuudesta uuden yrityksen toimintaympäristössä on ollut tunteikasta ja jopa dramaattista. Työntekijän koetaan joutuvan "jyrän alle".

Työntekijän palkasta aiheutuvaan kustannuseroon avoimessa kilpailussa on olemassa syy, joka aiheutuu heihin sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Työntekijän työnteon ehdot määrittävä työehtosopimus tehdään meillä Suomessa "pääosin samoja tai samankaltaisia" töitä tekeville työntekijöille. Sopimus koskee kaikkia alalla toimivia yrityksiä. Yksityiset yritykset ovat tällä tavoin järjestäytyneet.

Tässä tilanteessa eri yritysten työntekijästä aiheutuvat kustannukset ovat yhtä suuret. Samoin ovat työntekijän palkka, lomat ja muut mahdolliset korvaukset.

Työehtosopimuksesta aiheutuvaa kilpailuetua ei yritysten välillä ole. Ei ole mahdollisuutta eikä tarvetta "työehtoshoppailuun". Alan yritysten työehtojen ideana on samasta työstä sama palkka.

Poikkeuksen tähän tapaan rajata työehtosopimus työntekijän tekemän työn perusteella määräytyväksi tekee julkinen sektori. Sen työehtosopimukset määräytyvät työnantajan perusteella.

Työnantajista ehdottomasti suurin on kunnat, jotka ovat aiemmassa käytännössä teettäneet kaikki työt omilla työntekijöillään. Ulkopuoliset yritykset ovat olleet tekemässä lähinnä vain projektiluontoisia tehtäviä.

Nyt myös palveluita kunnille tarjoavat yritykset pakottavat kunnat vertaamaan omana työnä tehtävän työn hintaa yksityisten yritysten tarjoamaan hintaan. Painetta kustannusten hallintaan tuo myös kuntien voimakkaasti heikkenevä talous.

Jos jo työehtosopimuksen määräyksistä aiheutuu kunnassa tehtävästä työstä yksityistä yritystä suurempi yksikkökustannus, on edessä vaikeasti ratkaistava ongelma. Avoimessa hintakilpailussa tarvittava kilpailukyky on saavutettava laskemalla yrityksen muita kuluja. Tämä on usein osoittautunut vaikeaksi, joskus jopa mahdottomaksi.

Mika Maaskola toteaa kirjoituksessaan (TS 2.10.) kunnallisen työehtosopimuksen olevan yksityistä alaa koskevaa sopimusta kalliimman. "Toimitusjohtajan mukaan työehtosopimuksen vaihto vaikuttaa lähinnä lomaoikeuteen, mutta todellisuudessa siihen sisältyy paljon muuta! Vuosilomaoikeuksien vähenemisen ja lomarahan pienenemisen ohella palkka laskee ja työaikakorvauksia menetetään, sairaslomaehdot heikkenevät jne. Tässä on vain osa heikennyksistä."

Johannes Yrttiaho toteaa saman kirjoituksessaan: "Työntekijöiden palkat, lomat ja eläkkeet menevät leikkuriin" (TS 3.10.).

Avoimen kilpailun kannalta epätasaisen tilanteen korjaamiseen lienee vain kaksi mahdollisuutta:

1. Nostaa yksityisen sektorin työehtosopimuksen taso samaksi kunnallisen työehtosopimuksen kanssa.

2. Jos muuta keinoa kunnan omistamassa yrityksessä ei löydetä, muuttaa työehtosopimuksesta aiheutuva yksikkökustannus työntekijästä saman tasoiseksi kuin yksityisen puolen työehtosopimuksessa on.

On mielenkiintoista nähdä, miten tasa-arvo työelämässä tämänkaltaisessa tilanteessa toteutuu? Miten poliitikot sitä toteuttavat? Poliitikoilla on vastuu kuntien taloudesta.

Itse en näe mitään oikeutusta sille, että työnantajan erilaisuus, onko se yksityinen tai julkinen, on perusteena työehtojen erilaisuudelle. Tämän kaltainen rajaus on työntekijän tasa-arvoisen kohtelun vastainen.

En ymmärrä työehtojen tasa-arvoistamista "työehtosopimusshoppailuna" sellaisessa tilanteessa, jossa työ, jota työntekijät tekevät, on samanlaista. Valtakunnallisella työehtosopimuksella määräytyvän palkan tai loman erilaisuuden vaatimus ei voi perustua siihen, että työnantaja on erilainen, joko julkinen, kunta tai avoimessa kilpailussa toimiva yksityinen yritys. Me kansalaiset olemme itse vastuussa molemmista. Sitä toteutamme edustajiemme, poliitikkojen avulla.

Näen tässä poliitikoille mielenkiintoisen haasteen. Miten olla toimissaan ja mielipiteissään tasapuolinen ja oikeudenmukainen molempien yritysten työntekijöitä kohtaan? Miten tehdä ratkaisut?

Erityistä harkintaa ja tasapuolisuutta odotan niiltä poliitikoilta, jotka kokevat edustavansa työväestöä. Työväestönä näen kaikki työntekijät työnantajasta riippumatta.

Itse olen ollut pääluottamusmiehenä mukana Imatran Voima Oy:n muutoksessa mukavasta valtionyhtiöstä ketteräksi pörssiyhtiöksi nimeltä Fortum. Muutos oli raju ja nopea. Se alkoi 30 vuotta sitten ja kesti vain 10 vuotta. Aikana jolloin markkinatalous vasta teki tuloaan Suomen työmarkkinoille. Me selvisimme siitä.

Sittemmin olin työssä Sähköliitossa Energia-alan työehtoasiamiehenä. Juuri silloin kun "sähköbisnes" tuli voimalaitoksille ja verkkoihin. Teimme muutoksia työntekijöiden ehtoihin katsomalla eteenpäin, ei taaksemme. Ajatuksena tiivistetysti "se, mitä ei voi estää, pitää hoitaa". Selviydyimme siitäkin.

Markku Vuoti

työehtoasiamies, eläkkeellä

Naantali

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Yrittäjä
Keinotekoiset edut
Niin juuri, usein kuntien ja valtioiden toiminnoissa on keinotekoisia etuja, joita monesti poliittiset toimijat ovat sinne ajaneet, välittämättä kustannuksista, koska rahat kerätään veronmaksajilta. Pitäisi olla juuri päin vastoin, veroina kerättyjä rahoja tulisi käyttää erittäin huolella.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
kommentti
Vast: Keinotekoiset edut
Usein yrityksillä on etuja työntekijöilleen ja niiden aiheuttama kustannus peritään maksavilta asiakkailta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Keinotekoiset edut
Yrittäjä: "Niin juuri, usein kuntien ja valtioiden toiminnoissa on keinotekoisia etuja, joita monesti poliittiset toimijat ovat sinne ajaneet, välittämättä kustannuksista, koska rahat kerätään veronmaksajilta."

Tulipa mieleen kuinka ison yrityksen eräs osasto lähti virkistäytymisristeilylle. Muodon vuoksi tuo kirjattiin koulutustapahtumaksi ja muodon vuoksi joku piti sitten laivan kokoustilassa pikkuriikkisen esitelmän.
Kun se siis oli koulutustapahtuma niin se tietysti myös kirjanpidossa merkattiin koulutukseksi ja sehän tietysti vaikuttaa verotukseen.

Osan näistä yksityisen puolen 'keinotekoisista eduista' maksaa asiakas tuotteen hinnassa ja osa päätyy veronmaksajien maksettavaksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »