Lukijalta: Ammattitaitoiset työkaverit parantavat työssä jaksamista

Hoito- ja hoiva-aloille on koulutettava jatkossa vain alalle soveltuvia lähihoitajia. On tärkeää, että osaaminen on kaikilla kunnossa ja henkilökohtaiset ominaisuudet sopivat asiakas-/potilastyöhön.

Super on esittänyt lähihoitajatutkintoon karsivia, pakollisia soveltuvuuskokeita. Niiden tulee olla myös valtakunnallisia. Nyt alalle ohjataan opiskelijoita, jotka eivät tule koskaan työllistymään sote- tai kasvatusalalle.

Ei ole myöskään opiskelijan etu, että hän hukkaa hyviä opiskeluvuosia. Sama ihminen voi olla erittäin hyvä jossakin toisessa ammatissa. Hän ei siten ole soveltumaton kaikille aloille.

Ongelmat opiskelussa saattavat heikentää myös opiskelijan omaa jaksamista. Työpaikalla alalle soveltumaton aiheuttaa lisätyötä muille työntekijöille. Osaamaton on turvallisuusriski kaikille, itselleenkin.

Lähihoitaja on vastuussa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Tämä edellyttää halukkuutta, valmiutta ja kykyä ottaa vastuuta. Hoitaja ei saa hoidattaa itseään työpaikalla. Tätä tosiseikkaa ei oteta riittävän vakavasti.

Opiskelu vaatii myös yhä enenevässä määrin itseohjautuvuutta. Moni opiskelija on liian yksin. Koulutusuudistuksen myötä lähiopetustunteja on vähennetty ja on lisätty työpaikalla oppimista.

Tämä ei sovi kaikille vaan osa tarvitsee enemmän ryhmässä opiskelua.

Työpaikalla ohjaaminen aiheuttaa lisätyötä myös muille työntekijöille. Ohjaajille täytyy osoittaa riittävästi aikaa ohjaustyöhön. Osa ohjaajista joutuu toimimaan myös opettajina, mikä ei missään nimessä ole hyväksyttävää. Opettaja ja ohjaaja ovat kaksi eri asiaa.

Teoriaopetuksen antaminen kuuluu kouluille ja opettajille, ei työkavereille. Työpaikalla oppimiseen siirryttäessä opiskelijan on omattava riittävä teoriaosaaminen.

Hoito- ja hoiva-alojen houkuttelevuus on kärsinyt pienen palkan ja huonojen työolojen vuoksi. Vaikka työ onkin merkityksellistä, siitä tulee maksaa riittävästi palkkaa ja työn tekemisen tulee olla turvallista. Työn tulee myös tuottaa onnistumisen tunteita. Alan houkuttelevuutta lisää, kun myös työkaverien osaaminen on kunnossa.

Miten saamme muualle siirtyneet hoitajat palaamaan ja uudet osaajat valitsemaan hoito- ja hoivatyön?

Mitä pidemmälle heikon tilanteen annetaan kehittyä, sen vaikeampaa sen korjaaminen on. Luottamus on avainsana – luottamus siihen, että työtä arvostetaan ja se näkyy teoissa. Kun luottamus on menetetty, sen takaisin saaminen vaatii merkittäviä tekoja.

Silja Paavola

puheenjohtaja

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
ELK
Kommentti Silja Paavolalle
Hyvä Silja Paavola!
Jo ensimmäinen lauseesi nostattaa vastustusta: ”vain… lähihoitajia”. Miksi edelleen teilaat hoiva-avustajat? Yhdeksän kuukauden koulutuksella (suoritin 10 vuotta sitten vanhustyöhön suuntautuvan kotityöpalvelujen ammattitutkinnon/lähiavustaja) ehtii hyvin oppimaan kylvetyksen, vaipanvaihdon, ruokailussa avustamisen, pyykinpesun ja huonesiivouksen. Näissähän hoitajat juuri haluavat ja tarvitsevat apua. Ja näitähän useimmat kotiäidit ja –isät ovat tehneet vuosikausia pelkällä mutu-tuntumalla. Hoiva-avustajaksi kouluttautuminen tuli kohdalleni, kun terveenä 55-vuotiaana toimistotyöni loppui.
Liitossanne voitte ottaa huomioon, että hoiva-avustajalla usein on jo muutakin koulutusta, minulla esim. kieli- ja taloustieteen yo-opinnot, joten työnantajani pääsi ”hyväksikäyttämään” näitä taitojani mm. ohjatessani ulkomaisia harjoittelijoita ja hoitaessani palvelutalon tukkutilaukset. Työmoraalini kesti pienen palkan, mutta ei alalle soveltumattomia kännykän räplääjiä.
Missä olit, kun soveltuvuustestit lähihoitajaopiskelijoilta poistettiin? Minä hoiva-avustaja kieltäydyin opastamasta opiskelijoita, joita asia ei kiinnostanut pätkääkään.
Sittemmin säästöjen nimissä työni hoivakodissa loppui, koska hoiva-avustajan tunteja ei saanut laskea vaadittuun hoitomääräpottiin. Työni kuulemma jaettiin neljälle lähihoitajalle. Missä järki?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »