Lukijalta: Omistajaohjauksen ongelmat käytävä läpi systemaattisesti

Viime kuukausina on virinnyt – aiheellisesti – keskustelua useiden valtion hallitsemien yhtiöiden palkka- ja palkitsemisjärjestelyistä sekä siitä, miten niiden toiminta on sopusoinnussa yhtiöiden toimialan tavoitteiden kanssa.

Johtajien palkat ovat pitkään nousseet nopeasti suhteessa muuhun henkilöstöön. Puhumattakaan siitä, että samaan aikaan on toteutettu henkilöstön vähennyksiä ja tehty palkanalennuksia. Puheet huonosta johtamisesta eivät myöskään ole harvinaisia.

Eniten esillä olleet Posti ja Veikkaus eivät ole yksittäistapauksia. Siksi niiden toiminnan yhteydessä esille tulleet ongelmat pitäisi nähdä osana laajempaa kokonaisuutta, joka on rakentunut nykyisen kaltaiseksi useamman vuosikymmenen aikana.

Ei siis riitä, että otetaan aikalisä ja arvioidaan yhden tai kahden yrityksen epäonnistunutta (esimerkiksi Veikkauksen mainoskampanja) politiikkaa ja tehdään korjausliikkeitä.

Koko omistajaohjauksen kattama alue pitäisi käydä läpi systemaattisesti. Erityisen kiinnostavaa olisi selvittää se päätöksentekoketju vuosien varrelta, joka on johtanut nykyisen palkitsemisjärjestelmään. Samalla voisi arvioida, olisiko hallinnossa keventämisen varaa. Ovatko esimerkiksi hallintoneuvostot tarpeellisia?

Kun käydään läpi yhtiöiden historiaa ja selvitetään valittujen linjausten ja päätösten taustoja, ei voida sivuuttaa sen tarkastelua, keitä on toiminut niiden hallituksissa.

Yksi silmään pistävä havainto on niin kutsuttujen hallitusammattilaisten suuri osuus. Vastaavasti hallintoneuvostoissa on poliitikkojen edustus huomattavan suuri.

Edellisten kohdalla voi kysyä viime viikkojen keskustelun valossa, onko substanssiosaajia liian vähän verrattuna hallitusammattilaisiin. Jälkimmäisessä tapauksessa näyttää kysymys olevan palkkiotehtävistä, joista maksetaan tehtävän vastuullisuuteen ja vaativuuteen nähden suuria – monien mielestä kohtuuttomia – korvauksia.

Nykyinen järjestelmä on syntynyt usean vuosikymmenen aikana. Viimeistään 1990-luvun loppupuolella voitti alaa ajatus, jonka mukaan valtion hallinnoimissa tehtävissä pitää tehokkuuden nimissä ottaa mallia yrityksistä, joihin oli muun muassa alettu lanseerata optio-ohjelmia, joiden ansiosta miljonäärien määrä nopeasti moninkertaistui, kuten uunituore Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan tutkimus Suomen rikkaimmista osoittaa.

Tämä politiikka kytkeytyi puolestaan uusliberalistisiin talousoppeihin, joita omaksuttiin maailmalta myös julkisen hallinnon kehittämiseen.

Valtion toimintojen yksityistäminen ja ulkoistaminen 2000-luvulla on ollut olennainen osa tätä muutosta. Sen aiheuttamia ongelmia yritetään nyt korjata sote-uudistuksen valmistelussa ja monella muullakin alueella.

Kun asiaa lähestyy päätöksenteon historian kautta, on selvää, että vastuu nykyisistä omistusohjauksen ongelmista lankeaa, joskin tietenkin erilaisin painotuksin, monille hallituksille.

Yhteistä muutokselle on ollut johdon ja henkilöstön tuloerojen kasvu, jonka tarpeellisuudesta ja vaikutuksista on olemassa erilaisia mielipiteitä. Mitä lähempänä yhteiskuntamme taloudellista ja poliittista eliittiä ollaan, sitä enemmän nykyinen politiikka on saanut ja saa kannatusta.

On yhtä aiheellista kuin tärkeääkin uskaltaa kysyä, kuinka paljon politiikan ja eliitin vastaisuudesta selittyy sitä kautta, että käytännöllisesti katsoen koko poliittinen päätöksentekokoneistomme on pitkän ajan kuluessa luonut palkitsemisjärjestelmän, joka on kansalaisten suuren enemmistön mielestä kiistattomasti epäoikeudenmukainen.

Jukka Kekkonen

oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori

Helsingin yliopisto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
credo
Olisiko aika ?
Hyvä kysymys: ovatko hallintoneuvostot tarpeellisia?
Siksi olisi toivonut, että ministeri Paatero olisi pohtinut tätä, ennen kuin erotti Veikkauksen hallituksen poliittiset jäsenet. Heidän tilalle nimettiin eri sektoreiden asiantuntijoita. Miksi? Eikö yhtiön johdossa pitäisi mieluummin olla henkilöitä, jotka hallitsisivat asioita, joita nimityksillä haluttiin paikata. Joten olisi perustellumpaa toimia hallitus-orgaanilla ja lisätä asiantuntijuutta henkilökuntaan. Ja vakavasti harkita hallintoneuvostojen poistamista rakennelmista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »