Lukijalta: Lukutaidon merkitys kasvaa – Suomen turvattava arvokas pääomansa

Sunnuntaina 8.9. vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Kasvatuksesta, tieteistä, kulttuurista ja viestinnästä vastaavan YK:n erityisjärjestö Unescon teemapäivä muistuttaa lukutaidon merkityksestä rauhan, tasa-arvon, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Vaikka lukutaitoisten osuus on viime vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti parantunut, on maailmassa edelleen yli 750 miljoonaa lukutaidotonta aikuista, joista jopa kaksi kolmasosaa on naisia. YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on varmistaa, että maailman kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista ovat lukutaitoisia vuoteen 2030 mennessä.

Hyvä lukutaito on ollut Suomen menestyksen yksi tärkein kivijalka. Edelleenkin suomalaiset ovat useiden mittausten mukaan maailman parhaimpia ja aktiivisimpia lukijoita.

Silti meilläkin alle 25-vuotiaat lukevat keskimäärin heikommin kuin edeltäjänsä kymmenen vuotta aiemmin. Samalla lukuharrastuksen suosio on selvästi hiipunut: viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen.

Myös Eurooppa on tässä aikamoisen haasteen edessä. EU-tasolla on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä heikkojen lukijoiden osuus nuorissa pitäisi saada laskettua 15 prosenttiin. Aiemmin tähän on yltänyt ainoastaan kuusi maata, Suomi tässä joukossa.

Digitaalinen viestintä ei suinkaan vähennä, vaan päinvastoin lisää hyvän lukutaidon merkitystä. Internetin ansiosta meillä on pääsy valtavaan, jatkuvasti päivittyvään tietomäärään, ja entistä tärkeämpää jokaiselle on kyetä analysoimaan ja kriittisesti arvioimaan sitä.

Valeuutisilla ja propagandalla pyritään vaikuttamaan poliittiseen ilmapiiriin, vaalituloksiin, talouteen. Tekoäly ja algoritmit tekevät jo nyt valintoja käyttäjän puolesta. Samalla lähes kaikessa työssä edellytetään digitaalisia taitoja.

Eri puolilla Eurooppaa näkyvä populismin ja ääriliikkeiden nousu kumpuaa hyvin pitkälle ihmisten pettymyksistä ja peloista. Moni on huolissaan muutoksista, eikä luota omaan pärjäämiseensä.

Hyvien perustietojen ja -taitojen lisäksi onkin huolehdittava siitä, että kaikilla on nykyistä parempi mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan koko elämän ajan. Silloin jokainen pärjää muutoksessa ja voi luottaa tulevaan.

Hyvä lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Osaaminen ja sivistys luovat sitä vakautta, turvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa, mitä kaikki tarvitsevat.

Parhaat taidot saavutetaan monipuolisella lukemisella. Suomalaiset koulut ja kirjastot tekevät arvokasta työtä etsimällä uusia tapoja kannustaa nuoria lukemisen pariin. Esimerkiksi kansansuosioon noussut Helsingin keskustakirjasto Oodi palkittiin juuri maailman parhaana uutena kirjastona.

Sanomalehtiviikko, opetusministeriön Lukuliike ja EK:n johdolla alkuvuodesta lanseerattu #OperaatioAnkka ovat kaikki erinomaisia viimeaikaisia esimerkkejä lukutaidon ja mediakasvatuksen edistämisessä. Uusia ideoita nuorten lukutaidon takaamiseksi tarvitaan.

Kuitenkin vanhempien ja kodin merkityksen lukuharrastukselle on osoitettu olevan kaikkein tärkein. Pelkästään päivittäisellä iltasadun lukemisella voi olla huima vaikutus lapsen koko elämään.

Saksalaistutkimuksen mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan menestykseen enemmän kuin vanhempien tausta.

Varhaisia lukemiseen liittyviä kokemuksia on kuitenkin vain reilulla neljänneksellä suomalaislapsista. Se on todella harmillista. Niin pienellä voitaisiin saada valtavan isot ja elämänmittaiset vaikutukset.

Lukutaito on suomalaisten arvokkain pääoma läpi historian. Siitä kannattaa pitää huolta myös tulevaisuudessa.

Paula Risikko

sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Henna Virkkunen

Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
S.F.
Kaltevalla pinnalla
"Lukutaito on suomalaisten arvokkain pääoma läpi historian."
- täysin samaa mieltä. Toisaalta lukutaidotonta ja sivistymätöntä kansaa on helpompi hallita ja syöttää sille propagandaa. Kun katson iän tuomalla perspektiivillä nykymenoa esim. kouluissa, herää kysymys halutaanko suomalaisia tyhmentää tarkoituksella. Tuntuu siltä, että olemme ohittaneet sivistyksemme lakipisteen ja taantumassa tunkkaisen politisoinnin, tunnepitoisen hysterian lietsomisen ja meuhkaamisen aikaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »