Lukijalta: Oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus edellyttävät uudenlaista hallintoa

Suomen alueet ovat siinä määrin erilaistumassa, että on aika keskustella hallinnon tulevaisuudesta. Voiko samanlainen kunnallishallinto ja aluehallinto enää toimia maan kaikissa osissa? Onko siirryttävä alueellisesti eriytyneeseen hallintoon?

Vakaumukseni aluehallinnon muutoksen välttämättömyydestä vahvistui, kun Antti Rinteen hallitus ilmoitti aikovansa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen kahdeksantoista maakunnan perustalta. Samalla on tarkoituksena säilyttää uusien maakuntien kanssa samanrajaiset maakuntaliitot ja valtion sekava aluehallinto.

Nykytilanteen edellyttämää suurta selkiintymistä ei ole näköpiirissä.

Etelä-Suomeen syntyy mitä todennäköisimmin 2020-luvulla nykyistä suurempia kuntia. Pääkaupunkiseudun kunnat yhdistyvät. Lahden seutu, Turun seutu ja Tampereen seutu seuraavat. Kutsun Etelä-Suomeen muodostuvia suurkuntia yhtenäiskunniksi.

Yhtenäiskuntien ja keskushallinnon väliin ei enää tarvita aluehallintoa, vaan yhtenäiskunnat voivat asioida suoraan ministeriöiden kanssa ja huolehtia kansalaisten peruspalveluista ilman välikäsiä. Itsenäisiksi jäävät Etelä-Suomen pikkukunnat voivat tehdä palvelusopimuksia yhtenäiskuntien kanssa.

Väli-Suomen alueella läntisessä ja keskisessä Suomessa  on järkevää vahvistaa aluehallintoa. Kannattaa siirtyä yhtenäismaakuntiin, joita muodostettaessa nykyiset maakuntien liitot ja valtion aluehallinto sulautettaisiin. Ely- ja Avi-virastoihin synnytetyt sekavat hallintohässäkät tulee poistaa mahdollisimman nopeasti.

Poliittisesti heikkojen maakuntien liittojen pyristely aluekehitysviranomaisina joutaa historiaan ja loppumattomien yhteistyökokousten suma on aika purkaa. Palvelujen organisoinnin ja aluekehittämisen tehtävät kannattaa Väli-Suomessa siirtää uuden vuosituhannen yhtenäismaakunnille.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnista muodostuisi ihanteellinen 440 000 asukkaan yhtenäismaakunta, jossa keskitetty hallinto organisoisi kansalaisten peruspalvelut, erikoissairaanhoidon ja aluekehityksen. Yhtenäisellä hallinnolla haettaisiin tehokkuutta ja tehtävistään kevennettyjä kuntia tarvittaisiin palveluiden läheisyysperiaatteen hoitajina.

Itä- ja Pohjois-Suomen hupenevan ja vanhenevan väestön alueella ei ole mahdollista toteuttaa yhtenäiskunta- tai maakuntamallia. Valtion on otettava yhä suorempi vastuu kansalaisten peruspalveluista, erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspalveluista.

Kunnat on tarpeen säilyttää kansalaisten lähiyhteisöinä, mutta niiden tehtäviä tulee vähentää. Raskaan sarjan palvelut on jatkossa organisoitava valtion paikallishallintoalueiden kautta.

Kaavailemani eriytyneen hallinnon Suomi ei tarkoittaisi eri osissa maata asuvien eriarvoista kohtelua. Eriyttäminen olisi väline toteuttaa oikeudenmukaisuutta: kansalaisille taattaisiin palvelut varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Vanhan yhdenvertaisuuteen perustuvan hallintoperiaatteen ylläpitäminen on johtamassa yhä suurempaan kansalaisten ja alueiden väliseen eriarvoisuuteen. Oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus edellyttävät eriytynyttä hallintoa. Tähän on myös perustuslain tulkinnan taivuttava.

Eriytyneen hallinnon Suomessa paikallista toimivaltaa siirrettäisiin kansalaisjärjestöjen, hallinnon ja yritysten muodostamille paikallisen kumppanuuden yhteisöille. Ohjelmaperustaisesta elinkeinopoliikasta siirryttäisiin yksilöperustaiseen yrittäjäpolitiikkaan, jossa aloittavia ja eteneviä yrittäjiä tuettaisiin elämänurasopimusten avulla.

Rahaa kuluisi nykyistä vähemmän, mutta tulokset voisivat nykyiseen projektimyllytykseen verrattuna olla moninkertaisia.

Hannu Katajamäki

aluetieteen emeritusprofessori

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.