Lukijalta: Karkottaako kirkko ihmiset pois?

Otsikon kysymyksellä tarkoitan kirkkoa rakennuksena, en kirkon toimintaa – tai no vähän myös kirkon toimintaakin. Puuttuuko kirkosta yhteisöllisyys? Onko kirkon sisällä tapahtuva toiminta jäänyt ajastaan, eli nykyihmisistä jälkeen?

Olen kiinnostunut Suomen evankelisluterilaisen kirkon toiminnasta, koska olen ollut kirkon palveluksessa, välillä töissä, välillä vapaaehtoisena, 1980-luvulta asti.

Nyt minua on alkanut huolestuttaa, jäävätkö kauniit kirkkorakennukset lopulta tyhjiksi.

Olen lukenut artikkeleita kirkon toiminnasta. Olen haastatellut ihmisiä ja käynyt jumalanpalveluksissa. Viime kesänä, kun olin jälleen Vampulan tiekirkko-oppaana, jututin siinä samalla kirkossa kävijöitä. 

Minun omat kokemukseni sekä jututtamieni ihmisten mielipiteet kävivät yhteen. Ihmiset eivät karta itse jumalanpalveluksia, vaan heitä ei kiinnosta tai innosta tulla kirkkoon.

Tässä esimerkkejä Vampulan seurakunnan tapahtumista.

Kun jumalanpalvelus on kirkossa, usein siellä istuu vain muutama, noin 10–16 ihmistä. Mutta kun sunnuntain 7.7. jumalanpalvelus oli Loimijoen rannalla, ihmisiä oli yli 60!

Kun olin laskeutumassa Loimijoen rannan jumalanpalvelukseen, kuulin jo kauas ihmisten iloista juttelua. Ja mikä erikoisinta, yksi penkki oli jäänyt jostain syystä tyhjäksi, mutta kukaan yksin tullut ei halunnut istua siihen, vaan ahtautui penkkeihin, joissa oli jo ihmisiä istumassa. Kirkossa on päinvastoin, kukaan ei istu toisen viereen, jos istuja ei ole tuttu.

Ja kun evankelisluterilainen jumalanpalvelus oli 3.8. Tuulikki-Vampulan lentokentän hallissa, oli halli melkein täynnä ihmisiä, ja iloinen puheensorina kuului taas. Halliin mahtuu noin 500 henkeä. 

Vaikuttaako kirkon pienuus ihmisten käyttäytymiseen?

Nyt elokuussa kävin Porin ortodoksikirkossa ja kyselin oppaalta, miten ihmiset käyttäytyvät – seurustelevatko he keskenään ennen palveluksen alkamista. Opas kertoi puheensorinan olevan niin kovaänistä, että se kuuluu eteisestä asti salin puolelle.

Ortodoksikirkko on pienempi ja ihmiset seisovat tai istuvat lähekkäin toisiaan. Läheisyys luo hyvän tilaisuuden jutella vaikka ventovieraankin kanssa.

Tässä ehdotukseni. Jospa kirkon papit lähentyisivät seurakuntalaisiaan ja kuuntelisivat heidän toiveitaan. Tiedän Suomen evankelisluterilaisen kirkon hyvin byrokraattiseksi. Entäpä jos kuitenkin papit uskaltaisivat tehdä omissa seurakunnissaan pieniä muutoksia?

Esimerkiksi pappi voisi olla vastassa kirkkoon saapuvia ja ohjailla ihmisiä etupenkeille. Näin ihmiset tulisivat lähekkäin. Pappi voisi myös aloittaa juttelun ihmisten kanssa ennen jumalanpalveluksen alkua. Tämä antaisi (ehkä) ihmisille luvan puhua keskenään, vaikka he istuvatkin kirkon penkissä.

Ihmisen käyttäytymisen tuntien me emme istu toisen viereen, jos tyhjiä penkkejä on ”pilvin pimein”, kuten kirkoissa on. Muualla Euroopassa asuessani kävin monissa kirkoissa, joissa ihmiset ohjattiin penkkeihin. Vasta kun penkki tuli täyteen, vapautettiin seuraava penkki.

Ehdotukseeni ovat jotkut sanoneet, että ihmiset haluavat tulla kirkkoon hiljentymään ennen jumalanpalveluksen alkamista. Näin varmaan onkin joidenkin kohdalla, mutta onko kirkolla varaa palvella ainoastaan näitä ihmisiä.

Minun ei ehkä kuuluisi arvostella kirkkoa, koska olen eronnut siitä muutama vuosi sitten. Eron syynä on, kuten monella muullakin, pohdintani siitä, että kannattaako pitää kirkkoa pystyssä, kun se ei kulje ajan mukana.

Kirsti Kärki

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.