Lukijalta: Lastensuojelua vai rahakirstun vartiointia?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehityspäällikkö Päivi Petrelius sanoo (TS 13.8.) osuvasti. Lastensuojelu on eräänlainen barometri, joka kertoo, miten muut palvelut toimivat. Itse laajentaisin muut palvelut käsitteeksi yhteiskunta. Toimiessani ns. epäsosiaalisten poikien vastaanottokodin Lemmilän johtajana yli 12 vuotta, oli pakko miettiä, miten 11–15 vuotiaita helsinkiläispoikia tulisi auttaa.

Siteeraan kirjoittamaani kolumnia (Aamuposti 17.2.2009), mikä vastaa Päivi Petreliuksen sanomaa yksittäisten poikien kohdalla ja myös mahdollista ratkaisua.

”Lemmilän aikana opin ajattelemaan, että harhapoluille eksyneitä murrosikäisiä poikia tulee toki kasvattaa sopeutumaan vallitsevaan yhteiskuntaan. Toisaalta on hyvä, että he oivaltavat ne yhteiskunnalliset vääryydet, jotka ovat kohdanneet heitä itseään ja heidän perhettään.

Heidän tulee saada vapautua heihin kohdistuvasta leimaamisesta ja turhasta syyllisyydentunnosta. Vasta sen jälkeen he voivat kasvaa vastuuntuntoisiksi, terveitsetuntoisiksi nuoriksi miehiksi.”

Nyt kahlasin kursorisesti läpi lastensuojelulain. Se on sisällöllisesti vaativa ja edellyttää osaavia työntekijöitä ja tarpeeksi. Kunnan on huolehdittava sen alueella ilmenevän lastensuojelun tarpeen järjestämisestä. Kuinka paljon lastensuojelu saa maksaa, ei laissa mainita.

Turun Sanomien laajan artikkelin otsikko on tuttu ja kuvaava: ”Lastensuojelussa säästetään yhä useammin avohuollolla” (TS 13.8.). Siis hyvä lukija – lastensuojelussa säästetään rahaa. Ja ilmeisesti perhesijoituksiin ja lastenkotipalveluihin satsaamisen kustannuksella.

Yksityisen lastensuojelupalvelupalveluja tarjoavan Profiamin toiminnanjohtaja Ralf Hjorth puolestaan toteaa: ”Vaikka kävisimme joka päivä perheen luona, olisivat kustannukset huomattavasti matalammat kuin sijaishuollon tarvitsemat rahat”.

Lisäksi Hjorth kuvaa lastensuojelun suuntauksia lähinnä niitten kustannuksia vertailemalla ja kannattavuudella. Ja yllätys yllätys, hän myös ymmärtää, että kuntien kannattaa ostaa palveluita yksityisiltä toimijoilta.

Niin Hjorthin näkemykset kuin koko artikkelikin kääntyy jälleen prosentteineen ja euromiljoonineen raha- ja talousvetoiseksi, missä lapset ja heidän perheensä jäävät sivuosaan. Toki monialaista auttamisryhmää ja ajoissa ongelmiin puuttumiseen peräänkuulutetaan.

Onneksi Päivi Petrelius sentään toteaa realistisesti, ettei pelkästään avohuollolla vähennetä sijoitustarvetta. Uskallan tulkita tämän niin, ettei lastensuojelua voi kehittää siirtämällä resursseja lastensuojelun sisällä – sijaishuollosta avohuoltoon.

On kehitettävä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja muita palveluita – sekä yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta.

Leo Lindstedt

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
äksä
Huostaanotossa tulisi laajentaa ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta
Yleinen käytäntö suurimmassa osassa sosiaalitoimistoja on, että jos olet mt-potilas sinulla ei voi olla lapsia. Perusteena lapsen huostaanottoon pidetään tätä, vaikka huostaanotto selvästi heikentää lapsen etua. Sijaisvanhemmuus ei pysty korvaamaan bio vanhemmuutta. Mt taustainen voi ihan hyvin pystyä huolehtimaan omasta lapsestaan, jos yleisestä asenteesta päästäisiin eroon. Mt potilas on useimmiten uhri, koulukiusaamisen ja henkisen väkivallan uhri. Suomessa mielisairaanhoito on niin korkeatasoista, että jos ihminen on ollut hoidossa ja ollut hoitomyönteinen, voi siihen luottaa, että hän ei ole vaaraksi muille, jos näin sanotaan.
Huostaanotto on lapselle hyvin raskas, koska läheiset ja tärkeät suhteet katkaistaan väkivalloin. Ei sosiaaliviranomaisilla vaikuta olevan tahtoa puuttua törkeään vieraannuttamiseen, jota sijaisperheet tekevät. Joulukuun alussa huolto- ja tapaamisoikeus laki muuttuu, ja vieraannuttaminen on rikos sen jälkeen. Sen olisi hyvä koskea myös lastensuojelua, ja samalla muuttaa sijaislasten elämää paremmaksi.

https://mieli.fi/fi/mielenterveyden-h%C3%A4iri%C3%B6st%C3%A4-k%C3%A4rsiv%C3%A4t-useammin-uhreja-kuin-v%C3%A4kivallan-tekij%C3%B6it%C3%A4
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »