Lukijalta: Biologinen hiilidioksidi on paras siepattava

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC tiivisti jo lokakuun 2018 kohuraportissaan ilmastonmuutoksen torjunnan maapallolla kolmeen keinoon.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on määrätietoisesti vähennettävä. Niistä tulee jatkuvasti kolme neljäsosaa ilmastoa lämmittävästä hiilidioksidista.

Toinen keino, johon elokuun 2019 raportti painottui, liittyy maankäytön muutoksiin. Käytännössä hiilen nieluiksi kasvavia metsiä on viljeltävä maapallolle lisää. Suomesta esitetty Saharan metsityshanke sai uutta pontta.

Ilmastopaneelin kolmas keino on tieteelle haastavin: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”. Se on saanut lyhenteen BECCS (Bio-Energy with Carbon Capture and Storage). Maapallolla on parhaillaan kuusi toimivaa BECCS-hanketta, Suomessa ei toistaiseksi yhtään.

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoimisen varhainen esittäjä oli italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti. Hän julkaisi 1977 mielikuvituksellisen suunnitelman. Siepataan hiilidioksidi Euroopan voimaloista. Kerätään se maakaasuputkiston kaltaiseen verkkoon. Johdetaan hiilidioksidi Välimeren suulle ja pumpataan Atlantin pohjaan. Paineessa hiilidioksidi nesteytyy ja varastoituu syvänmeren pohjassa ikuisesti.

Marchettin ajatuksen mukaan hiilidioksidin sieppaus olisi tapahtunut kivihiilen ja maakaasun voimaloissa. Nyt ilmastopaneeli liittää mukaan bioenergian. Ja onhan siepatulla hiilidioksidilla biotaloudelle muutakin käyttöä kuin hautaaminen.

Kun metsähaketta tai puupellettiä polttaa voimalassa, siitäkin tulee hiilidioksidia. Sen voi siepata aivan kuin kivihiilestä peräisin olevan hiilidioksidin. Kivihiilellä ja puuenergialla on kuitenkin ratkaiseva ero. Fossiilinen hiilidioksidi on peräisin maan alta. Puun polton uusiutuva hiilidioksidi on peräisin taivaalta.

Jos hiilidioksidin sieppaaminen kivihiilestä nollaa päästöt ilmakehään, sieppaus bioenergiasta tekee enemmän. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus alkaa vähetä.

Tapahtuu kaksoissieppaus. Ensiksi taivaan hiilidioksidin sieppaavat puut. Välivaihe on biomassa, joka varastoi energian. Se poltetaan voimalassa, ja hiilidioksidi siepataan toiseen kertaan.

Biomassalla on hiilidioksidin varastoimisessa ilmastopaneelin arvostama ympäristöetu. Bioenergia pystyy ainoana suuren mittaluokan energialähteenä poistamaan ilmakehän hiilidioksidia. Esimerkiksi ilmakehälle ystävälliseksi luokiteltu ydinvoima ei tähän pysty.

Ilmaston kannalta biologinen hiilidioksidi on paras siepattava, parempi kuin kivihiilestä, polttoöljystä tai maakaasusta siepattava hiilidioksidi.

Hiilidioksidin yhteydessä hakevoimalan savukaasuista voi siepata myös pääosin puun kuoresta lähteneet typen oksidit. Ne on mahdollista kehittää lannoitteeksi ja palauttaa puuston seuraavalle sukupolvelle. Typen sivusieppaus parantaa hiilidioksidin sieppauksen kannattavuutta.

Veli Pohjonen

maatalous- ja
metsätieteiden tohtori

metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa

metsätalouden emeritus-
professori Joensuun yliopistossa

Kuusamo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.