Lukijalta: Kuljetuskustannuksia on nostettava

Monikansalliset, päivittäistavaratuotteita valmistavat yhtiöt etsivät 1900-luvulla maita, joihin kannatti investoida matalan palkkatason ja suhteellisen hyvin toimivan infrastruktuurin takia. Suomikin kuului näihin.

Näillä yhtiöillä oli esimerkiksi Euroopassa melkein joka maassa omat tehtaansa. Näihin maihin tuotiin raaka-aineet laivoilla ja junilla, joista sitten valmistettiin tehtaissa tuotteita kulutuksen tarpeisiin tukku- ja vähittäiskauppoihin.

1990-luvun jälkeen monikansalliset yritykset alkoivat Euroopassa keskittää tuotantoaan. Tämä johti monissa maissa tehtaiden sulkemisiin ja alkoivat suuret ”rekkarallit” valmiiden tuotteiden kuljettamiseen pitkin Euroopan teitä. Nämä kuljetukset ovat aiheuttaneet valtavan hiilijalanjäljen.

Tästä johtuen EU:n pitäisikin laatia direktiivi, joka nostaisi kuljetuskustannuksia niin, että jos valmiita tuotteita kuljetetaan jonkin Euroopan maan läpi seuraavaan maahan, tulisi tuotteille ”transit”-maksu, joka tekisi nämä edellä mainitut kuljetukset kannattamattomiksi.

Tämä järjestelmä vähentäisi huomattavasti rekkaliikennettä Euroopan sisällä. Eli raaka-aineet näihin tehtaisiin tuotaisiin edelleen laivoilla ja junilla.

Samalla EU:n pitäisi antaa investointitukea suurille monikansallisille yrityksille, että ne alkaisivat uudelleen investoida maakohtaisiin tuotantolaitoksiin, koska tämä maakohtainen tuotantojärjestelmä päivittäistavaratuotteiden valmistuksessa on Euroopan ilmaston kannalta ensiarvoisen tärkeä.

Ne suuret monikansalliset yhtiöt, jotka tähän järjestelmään lähtevät, saavat siitä suuren kilpailuedun verrattuna niihin yhtiöihin, jotka edelleen kuljettavat tuotteitaan rekkojen avulla.

Toinen iso asia ilmaston kannalta on lentoliikenne. Lentoliikenne, esimerkiksi Euroopan ja muidenkin maiden sisäinen liikenne on mahdollista korvata suurnopeusjunilla. Nämä junat (400–500km/h) pärjäävät jo nyt nopeudessa lentoliikenteelle suurillakin etäisyyksillä, koska ne pystyvät liikennöimään suoraan kaupunkien keskustoihin, ilman aikaa vieviä lentoterminaaleja.

Eurooppa voisikin näyttää tässäkin esimerkkiä muulle maailmalle, miten liikennettä hoidetaan kestävästi ja ympäristöä ajatellen.

Pertti Leppänen

Lieto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.