Lukijalta: Verkkojättien ja pienyritysten suhde on saatava tasapainoon

Internetin palvelualustat ovat nopeasti muuttaneet tapaa, jolla yritykset voivat olla yhteydessä asiakkaisiinsa. Nykyään yritykset voivat helposti tarjota tuotteita ja palveluja, jotka kuluttajat saavat käyttöönsä vain muutamalla napsautuksella. Kuluttajat hyötyvät puolestaan innovatiivisista ratkaisuista, joiden ansiosta esimerkiksi loma-asunnon tai kimppakyydin varaaminen on nopeaa, edullista ja helppoa. Mutta voittavatko kaikki oikeasti?

Valitettavasti monille yrityksille vastaus on kielteinen. Varsinkin pienemmät yritykset ovat yhä riippuvaisempia suhteellisen pienestä määrästä vaikutusvaltaisia verkkoalustoja, jotka toimivat portinvartijoina kontrolloimalla yritysten yhteyttä kuluttajiin laajalla maantieteellisellä alueella. Onkin luonnollista, että yritykset voivat tuntea olevansa verkkoalustojen armoilla. Tilanne ei juurikaan kannusta niitä hyödyntämään alustojen tarjoamia mahdollisuuksia koti- ja ulkomaan myynnissä.

EU:ssa astuivat kuun vaihteessa voimaan kaikkien aikojen ensimmäiset alustojen ja yritysten välisiä kauppatapoja koskevat säännöt. Tämä tarkoittaa, että kaikkien verkkoalustoilla ostavien ja myyvien tahojen on noudatettava samoja sääntöjä. Lisäksi ne tietävät, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa.

Säännöillä parannetaan yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta ja kannustetaan niitä käyttämään verkkoalustoja asiakaskuntansa laajentamiseksi. Sääntöjen myötä yritykset voivat ymmärtää paremmin, mikä tarkalleen ottaen ohjaa niiden ja alustojen välisiä suhteita, olipa kyse alustan datankeruuperiaatteista, siitä miten ulkopuolisten yritysten tuotteita kohdellaan verrattuna alustan omiin tuotemerkkeihin tai siitä, voivatko yritykset tarjota tuotteitaan vapaasti myös omilla verkkosivustoillaan.

Säännöillä varmistetaan myös, että verkkoalustoilla on asianmukaiset asiakaspalvelujärjestelmät valitusten käsittelemiseksi ja että hakukoneet ilmoittavat selkeästi, miten ne päättävät paremmuusjärjestyksen hakutuloksia esittäessään.

Miksi EU päätti olla uranuurtaja Googlen, Applen, Facebookin ja Amazonin kaltaisten digijättien sääntelyssä? Verkkotalous kehittyy nopeasti, eikä sääntely saa jäädä jälkeen. Ennennäkemättömät tilanteet, joihin yritykset saattavat joutua toiminnassaan verkkoalustojen kanssa, ovat pakottaneet EU:n toimimaan nopeasti.

Nykyistä ennustettavampi verkkotalous luo turvaa yrityksille, verkkoalustoille ja kuluttajille ja lisää luottamusta verkkopalveluihin.

Alustoja käyttävillä yrityksillä on nyt enemmän tietoa päätöstensä perustaksi. Lisäksi verkkoalustat saavat käyttöönsä koko EU:n laajuisen säännöstön, joka ei tukahduta innovointia. Avoimuuden lisääntyminen ja reilu kilpailu hyödyttävät eurooppalaisia kuluttajia, sillä ne lisäävät valinnanvaraa ja saattavat sitä kautta alentaa myös hintoja.

Uusia sääntöjä sovelletaan sekä EU:ssa että sen ulkopuolella sijaitseviin verkkoalustoihin, kun ne tarjoavat tuotteitaan tai palvelujaan kuluttajille EU-alueella. Niillä ei aseteta eurooppalaisia yrityksiä huonompaan asemaan suhteessa vaikkapa kiinalaisiin tai yhdysvaltalaisiin kilpailijoihin.

Euroopan komissio on myös perustanut verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskuksen, joka seuraa ja analysoi tilannetta. Tavoitteena on mahdollistaa tietoon perustuva ja joustava päätöksenteko EU:n tasolla. Seurantakeskuksen erityisasiantuntijaryhmä laatii parhaillaan ensimmäisiä teknisiä selvityksiä, joista käynnistetään syyskuussa keskustelu sidosryhmien kanssa.

Tarina ei kuitenkaan lopu tähän. Nämä ovat vasta ensimmäisiä askeleita varmistettaessa, että eurooppalaiset kuluttajat ja yritykset saavat kaikki verkkoalustojen tarjoamat hyödyt. Koska eurooppalaisten alustojen osuus maailman verkkoalustojen arvosta on vain noin kaksi prosenttia, EU tarvitsee lisää digimenestyjiä. Tähän päästään vain luomalla aktiivisella elinkeinopolitiikalla niille oikeanlainen toimintaympäristö.

Meidän on myös seurattava tilannetta tarkasti varmistaaksemme, että verkkoalustojen liiketoimintamallit hyödyttävät meitä kaikkia, eivätkä vaaranna arvojamme, yhteiskuntiamme ja turvallisuuttamme.

Mariya Gabriel

Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaava komissaari

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.