Lukijalta: Ilmastonmuutos johtuu luonnollisten ilmiöiden ja ihmisen toiminnan muutosten yhteisvaikutuksesta

Fysiikan emeritusprofessori Jyrki Kauppinen (TS 20.7.) sekä luomukonkari Seppo Lohtaja (TS 24.7.) kaipaavat kokeellisia todisteita siitä, että ilmastonmuutos olisi ihmisen aikaansaannosta. Enemmän kuin ilmastonmuutoksen syitä koskevia kysymyksiä, heidän mielipiteensä kuitenkin herättävät tieteen teoriaa ja etiikkaa koskevia vastaväitteitä.

Kokeellisen tutkimuksen perusidea on, että muodostetaan kaksi ryhmää, koeryhmä ja verrokkiryhmä, jotka ovat vertailukelpoiset. Edelliseen ryhmään kohdistetaan jokin toimenpide, esimerkiksi lämpötilan nosto, jälkimmäiseen ei. Tämän jälkeen molemmissa ryhmissä tehdään samanlaisia mittauksia, joiden tuloksista sitten voidaan vetää johtopäätöksiä tutkittavasta asiasta.

Ilmastonmuutos on globaalinen, koko maapalloa koskeva, ajassa etenevä historiallinen ilmiö. Tällaisena sitä ei voisikaan tutkia kokeellisesti, sillä ei ole olemassa mitään verrokkina toimivaa toista maapalloa. Sen sijaan teoriaa ilmastonmuutoksesta voidaan empiirisesti testata pitkäaikaisten, riittävän laajaa aluetta koskevien havaintosarjojen avulla.

Lintuseurannat osoittavat, että Suomessa monien muuttolintujen kevätmuutto ja pesintä ovat aikaistuneet viime vuosikymmenten aikana keskimäärin viikolla. Toisaalta syysmuuton alkaminen voi viivästyä, ja esimerkiksi viherpeipoista entistä suurempi osa jää nykyisin talvehtimaan Suomeen.

Jäidenlähtö Tornionjoesta on aikaistunut kahdella viikolla niiden 300 vuoden aikana, jolloin asiasta on tehty havaintoja.

Maapallon arktisilla alueilla on tapahtunut jotain ennennäkemätöntä. Pohjoisen napa-alueen merijää on sulanut niin paljon, että Atlantilta Tyynellemerelle Amerikan pohjoispuolitse kulkeva Luoteisväylä on loppukesästä ollut täysin purjehduskelpoinen ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa.

Myös Euraasian pohjoispuolta kulkeva vastaava reitti, Koillisväylä, on parhaillaan vapautumassa jäistä. 

Vain ani harva järkevä ihminen pitää koko ilmastonmuutosta epätotena. Kuluva kuuma kesä on jo kolmas peräkkäinen. Meteorologit ovatkin ennustaneet juuri sään ääri-ilmiöiden lisääntyvän ja voimistuvan ilmastonmuutoksen johdosta.

Tuskin siitäkään voidaan enää kiistellä, missä määrin havaittavissa oleva ilmastonmuutos johtuu ihmisen toiminnasta. Luonnontieteilijöiden suuren enemmistön kanta on, että kyse on luonnollisten ilmiöiden, kuten Auringon toiminnan muutosten, ja ihmisen toiminnan muutosten yhteisvaikutuksesta.

Minusta ne, jotka haluavat kiistää ihmisen osuuden ilmaston lämpenemiseen, tarkastelevat asiaa liian suppeasta näkökulmasta ja yrittävät välttää vastuuta.

Ilmastonmuutos on syytä ottaa vakavasti. Sen luonnollisiin syihin emme voi vaikuttaa, mutta omaa käyttäytymistämme voimme muuttaa sellaiseksi, ettemme tarpeettomasti edistä maapallon ilmaston lämpenemistä.

Petter Portin

Turun yliopiston perinnöllisyys-
tieteen emeritusprofessori

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vastaa
Roadrunner
Realiteettien pöydälle nostoa
Auringon lisääntynyt aktiviteetti. Aurinkokunnassamme muidenkin planeettojen kuin maan lämpötilojen nousu on tosiasia.Maan magneettisen navan kiihtyvä vauhti siirtymisessä Läntiseltä Itäiselle pallonpuoliskolle.Vulkaanisen toiminnan ja yhä uusien tulivuorien aktivoituminen.Jotain merkittävää siis on tapahtumassa. Ennemminkin meidän pitäisi olla huolissamme ihmisinä ja ihmiskuntana ympäristöjemme saastumisesta kuin näistä tapahtumista joihin emme pysty mitenkään vaikuttamaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
LAURI GRÖHN
Emeritus höpsi kokeellisesta tutkimuksesta
Emeritus Portin ei näytä ymmärtävän eri tieteiden eroja. Kokeellinen tutkimus kohdistuu sekä toistettaviin että ainutkertaisiin tapahtumiin. Edellinen on yleistä luonnontieteissä, jälkimmäinen käyttäytymistieteissä. Suomessa tieteenfilosofia on laajalti retuperällä...

Tämä on täyttä höpöä:

”Ilmastonmuutos on globaalinen, koko maapalloa koskeva, ajassa etenevä historiallinen ilmiö. Tällaisena sitä ei voisikaan tutkia kokeellisesti, sillä ei ole olemassa mitään verrokkina toimivaa toista maapalloa. Sen sijaan teoriaa ilmastonmuutoksesta voidaan empiirisesti testata pitkäaikaisten, riittävän laajaa aluetta koskevien havaintosarjojen avulla.” Portin
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
Entäpä viikinkiaika?
Runsas 1000 vuotta sitten ns "viikinkiaikana" oli Grönlanti viljelykelpoinen maa, Lapissa menestyivät jalot lehtipuut ym. Pian tämän jälkeen alkoi ilamsto jäähtyä ja päädyttiin nykyiseen tilanteeseen. Pieni lämpeneminen ei olisi siis yhtään pahasta, että päästäisiin noihin tuhannen vuoden takaisiin lämpötiloihin. Mutta ollaanko nyt menossa lämpimämpään suuntaan vai jatkuuko viileneminen selviää lähimmän tuhannen vuoden sisään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
LAURI GRÖHN
Vast: Entäpä viikinkiaika?
Tuota sumutusta denialistit ovat levittäneet vuodesta toiseen. Kyse alueellisista tapatumista. Sceptical Science:

Grönlannin jäätikkö on vähintään 400.000-800.000 vuotta vanha. Se oli varmasti paikallaan ja kunnossa myös noin tuhat vuotta sitten, kun saarelle annettiin nimi. Mistä siis ”vihreä” on Grönlannin nimeen tullut (suom. Vihreä maa)? Wikipedia kertoo, että legendan mukaan se oli osa Erik Punaisen markkinointikikkaa, jolla oli tarkoitus houkutella lisää uudisasukkaita saarelle (jos hän olisi ollut turhamaisempi, saaren nimeksi olisi ehkä tullut Redland). Tai ehkä se on johdannos nimistä Engronelant tai Gruntland (matalien lahtien maa). Pääasia on, että vaikka jäätikkö on aina ollut olemassa, Grönlanti luultavasti oli keskiajan lämpökauden aikana hieman lämpimämpi ja osittain vihreämpi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Entäpä viikinkiaika?
Lauri Gröhn: "Tuota sumutusta denialistit ovat levittäneet vuodesta toiseen."

Todennäköisesti tulevat jatkamaankin samalla linjalla. Näissä keskusteluissa monet niin sanotut denialistit ovat valinneet sen taktiikan että jos tulee kriittistä palautetta niin vaietaan vähäksi aikaa, ja sitten se sama teksti taas uusiksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Entäpä viikinkiaika?
"Hieman lämpimämpi ja osittain vihreämpi", sitähän se vaihtelu juuri tarkoittaa, metsärajan suuri vaihtelu tunnetaan ja se on luotettavimpia ilmaston vaihtelun kuvaajia, metsäntutkijoiden parissa asia hyvin tunnetaan. Siksi sitä ilmastouskovaisten parissa erityisesti yritetään väheksyä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »