Lukijalta: Ratikka on Turun tulevaisuutta

Turun Sanomien kuva-arkistosta löytynee jostain 1960-luvulta lehtikuva, jossa turkulaisen ratikan perävaunu seisoo Tampereella Hämeenpuistossa lasten leikkikentän laidalla. Turku, kas, lahjoitti vaunun tamperelaisille, jotta nämäkin näkisivät ”millaisia on oikeissa kaupungeissa!”. Näin ihan seisoi tekstissä kuvan alla.

Samalla vuosikymmenellä Turussa tehty päätös lopettaa raitsikka oli todella surkea. Siinä matkittiin Tukholman aikeita.

Ja kun viimeinen, 3-ratikka, teki viimeisen kierroksensa 1972, tuli 1973 maailmanlaajuinen huikean vakava ja tosi kalliiksi tullut öljykriisi. Raitsikka pois!

Turussahan piti autoille saada kaduilla tilaa. Ratikka oli siinä autoilun haittana. Autot olivat sen ajan ajattelussa liikenteen ykkösiä. Jalankulkukatujakin vastustettiin ankarasti.

Autoilla piti päästä jokaiseen paikkaan. Helsingissä Bulevardilta haluttiin hakata vanhat lehmukset pois, koska niiden lehtien ”hikoilunesteet” tippuessaan ikävästi tahmasivat pysäköityjä autoja kadun varrella.

Raitiovaunukeskustelu näkyy täällä Turussa tänään ohjautuvan suuntaan: ”mitä mieltä minä asiasta olen”. Sellaista debattia käytiinkin asiasta jo 1960-luvulla. Toiveissa olisi, että keskustelu ohjautuisi nyt linjalle: ”Miten kehitämme Turkua tulevaisuuteen”.

Kun olemme vähänkään kulkeneet Euroopan kaupungeissa, vanhoissa ja ahtaissakin, osana julkista liikennettä palvelemassa on raitiovaunuliikenne. Onpa vanhoja ratikoita ja on uusia tyylikkäitä raitiotievaunuja samoissa kaupungeissa. Ihmiset tuntuvat tykkäävän niistä, koska näyttävät täyttävän ne.

Heikki Eitakari

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vastaa
Mikkemakke
Sähkö- ja biokaasubussit ovat tulevaisuutta
Raitiotien vastustaminenkin voi tarkoittaa "miten kehitämme Turkua tulevaisuuteen". Vaihtoehtoja kyllä on. Sähkö- ja akkutekniikka kehittyvät kovaa vauhtia. Sähkö- ja biokaasubussit ovat tulevaisuutta sekä robottibussit lähiöihin. Lähijunat kuljettavat kaupunginosien ja kaupunkien välillä. Museoraitiotie voisi olla Turun vetonaula.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eteenpäin
Vast: Sähkö- ja biokaasubussit ovat tulevaisuutta
Olet oikeilla jäljillä, isojen kaupunginosien väliin tarvitaan raideliikennettä. Lähijunat tosin palvelevat Turun ja lähikaupunkien (Salo, Uusikaupunki, Loimaa) välistä liikennettä. Ratikat on tarkoitettu kaupunkiseudun sisäiseen liikenteeseen, keskustan ja suurien asukaskeskittymien välille. Robottitakseilla voidaan sitten hoitaa liityntäliikenne raiteiden pariin, missä suurten ihmismäärien liikuttaminen on taloudellisinta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Andy
Eikö mene jakeluun ?
" Ratikoiden " tarpeellisuutta pyritään selittämään toinen toistaan vetävimmillä argumenteillä, mutta ensinnä pitäis kuitenkin ajatella mistä rahat ?

Turun kaupungin velka konserneineen on n. 1.4 miljardia euroa ja viime vuoden tilinpäätös n. 50 miljoonaa " pakkasella ", joten eikö olisi korkea aika lopettaa unelmoinnit n. 500 miljoonan lisäsatsauksesta " jäykkiin ratikoihin ".

Tolkkua puheisiin.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
oivoi
Vast: Eikö mene jakeluun ?
Tampereella velkaa 1,6 miljardia ja Espoolla 3,9 miljardia. Lisäksi tällä hetkellä hinta on kylläkin 300 miljoonaa. Sitten kun väität että että tulee olemaan vähintään 500 miljoonaa niin kun kerran tiedät tulevaisuuden niin kerrotko ensi viikon lotto numerot samalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
TJii
Vast: Eikö mene jakeluun ?
Raportin "Turun raitiotien yleissuunnitelma" mukaan linjan Raisio - Varissuo kustannusarvio (infra) on 382 miljoonaa. Toteutusvaiheessa Andyn mainitsema arvio n. 500 miljoonaa on siis varsin realistinen. Tampereen ratikka ei ole tainnut alkuarviosta noin paljoa nousta, pääkaupunkiseudun jokeri sen sijaan tuotakin reilummin. Turun kaikkien kolmen linjan (Raisio, Runosmäki, Linnakaupunki, Varissuo, Hirvensalo, Skanssi) infran kustannusarvio ratikalle on 840 miljoonaa ja superbussille 420 miljoonaa. Kannattaa huomata, että Raisio - Varissuo ratikkarahoilla saataisiin helposti perustettua kaksi superbussilinjaa.

Ratikan isoa kuljetuskapasiteetista olisi hyötyä vain aamun ruuhkahuipussa välillä Varissuo - Kauppatori, mutta superbussi (2-niveltä) riittäisi, vaikka matkustajamäärä tuplaantuisi. Tavallliset nivelbussitkin riittäisivät Helsingin mitoituksella, vaikka matkustajamäärä lisääntyisi 50 % ja olisi reilut 700 tunnissa. Iltapäivän huipputunnin porukan kuljettaisi kolmella ratikalla eli 20 minuutin vuorovälillä.

Ratikasta olisi hyötyä Turussa oikeastaan vain sen yhden aamitunnin ajan. Muutoin se pidentäisi matkustusaikoja pidemmän vuorovälin, pitempien kävelymatkojen ja lisääntyneiden vaihtojen takia. Ainakin Raision ja Hirvensalon linjat perustuisivat syöttöliikenteeseen edellä mainitun Turun kaupungin raportin mukaan.

Mitenköhän hyvin ovat päättäjämme (valtuutetut) ovat tuohon kaupungin teettämään raporttiin tutustua? Onko se luettu läpi ajatuksella, alleviivauksilla ja kysymysmerkeillä vaiko vain vähän kokouksissa silmäillen?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
TJii
Kaupunkien velat
Jatkan vielä yksinpuhelua.

'Oivoi' vertasi Turun, Tampereen ja Espoon velkoja. Espoo on Suomen velkaisin kunta, sen konsernivelka on yli 12 000 €/asukas. Siihen ei varmaankaan Turussa kannata pyrkiä. Espoolla on etuna kuitenkin hyvä ikärakenne ja huoltosuhde sekä hyvät verotulot, vaikka veroprosentti on 18 (Turku 19,5).

Tampereen konsernivelka on 6300 €/asukas, Turun 7300 €. Jos Turku toteuttaa sekä ratikan (ykkösvaiheen) että uuden musiikkitalon, on velka yli 9000 €, siis lähes 50 % suurempi kuin Tampereella. Arvata sopii, pidetäänkö edes Tampereen velkaa pienenä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »