Lukijalta: Terveydenhoitoala kaupallistuu pienten yritysten kustannuksella

Suomessa alkoi 2000-luvulla terveydenhoitoalalla voimakas rakennemuutos. Aikaisemmin julkisen terveydenhoidon rinnalla toimijoina olivat suomalaisomisteiset palveluntuottajat, suurimpina muun maussa Mehiläinen ja Diakonissalaitos sekä lukuisat lääkäriomisteiset pienehköt lääkäriasemat ja hoivapalveluja tarjoavat toimijat.

Pienehköt tehokkaasti toimineet lääkäriasemat ovat tyystin hävinneet ja siirtyneet suurten toimijoiden omistukseen.

Samanlainen kehitys on meneillään hoiva-alalla. Suuret toimijat ovat hankkineet omistukseensa satoja pienehköjä tehokkaasti hoidettuja, usein perheyhtiömuotoisia hoivayrityksiä.

Meneillään on markkinaosuustaistelu, jossa yrityksistä maksetaan hintoja, joita liiketaloudellisin perustein on lähes mahdotonta ymmärtää. Niinpä maksetut hinnat kanavoituvatkin ostajien konsernitaseeseen 80-90 prosenttisesti liikearvoksi, jota voidaan roikuttaa konsernitaseessa vuosikymmeniä ilman alaskirjauksia.

Ääritilanteen muodostavat tapaukset, joissa ostetun yrityksen negatiivinen nettovarallisuus muuttuukin yks kaks omaisuuseräksi ja kanavoituu kauppahintaa lisääväksi osaksi liikearvoa.

Osakeyhtiölakiinsisältyvästä yhtiön tarkoitusta määrittelevästä säännöksestä todetaan osakeyhtiölain perusteluissa, että voiton tuottamista tulee tarkastella pitemmällä tähtäyksellä eikä lyhyellä aikavälillä.

Lisäksi perusteluissa on erityisesti todettu, että voiton tuottaminen pitkällä tähtäyksellä ja osakkeen arvon kasvattaminen edellyttävät usein yhteiskunnallisesti hyväksyttävien menettelytapojen noudattamista sellaisissakin tilanteissa, joissa lainsäädäntö ei siihen pakota.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön johtamisessa marssijärjestys on täysin selvä. Lain mukaan hallitus johtaa yhtiötä ja toimitusjohtaja toimii hallituksen ohjeiden mukaisesti.

Lisäksi laki edellyttää ehdottomasti hallituksen toimivan yleisen huolellisuusvelvoitteen mukaisesti yhtiötä hoitaessaan ja sen tehtäväksi määriteltyä toimintaa toteuttaessaan. Hyvä kysymys terveydenhoito- ja hoiva-alalla esille tulleiden ongelmien johdosta onkin, onko terveys- ja hoivapalvelujen tuottamisessa toimittu huolellisuusvelvoitteen vai muun tavoitteen mukaisesti.

Mitä tulee ulkomaisten pääomasijoittaja-enemmistöomisteisten terveydenhoito -ja hoiva-alan yhtiöiden voiton jakoon, tilanne on erikoinen.

Omistajat eivät odotakaan osinkoja, vaan tuotto sijoitukselle saadaan annetuille osakaslainoille maksettavan koron, ei osingon, muodossa.

Yhtiöt perustetaankin tavanomaisesti 2 500 euron minimiosakepääomalla. Osakaslainojen korko on tasolla 10–12 prosenttia.

Tämä toimintamalli on täysin lainmukainen. Verolakimme sallivat ulkomaisille pääomasijoittajille tytäryhtiöiden tuloksen ohjaamisen konserniavustuksina emolle, joka niitä käyttäen maksaa osakaslainojen koron omistajille.

Suomessa on perinteisesti ollut tilanne se, että julkinen terveydenhoito on isäntä ja yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat renkejä, joita ehdottomasti tarvitaan täydentämään julkista terveydenhoitoa.

Nyt meneillään oleva voimakas keskittyminen muutamalle suurelle voittoa tavoittelevalle toimijalle sisältää huolestuttavia piirteitä. Vaarana on, että rengistä muodostuu, jos nyt ei aivan isäntä, niin ainakin pehtoori.

Ei edellä todetun kaltaisia tolkuttomia ylisuuria kauppahintoja makseta hyvää hyvyyttään, vaan ne tullaan korkojen kera perimään takaisin heti, kun siihen on mahdollisuus. Mahdollisuus taas muodostuu heti, kun riittävän suuri markkinaosuus ja määräysvalta on saavutettu.

Hyvä kysymys onkin, miten paljon terveydenhoito- ja hoiva-alalla ylipäätään sallitaan tehdä bisnestä ja millä pelisäännöillä, sekä miten hoidon laatu ylipäätään kyetään varmistamaan.

Oikeudenmukainen eikä suomalaisen yrittäjän näkökannasta kilpailuneutraalikaan voi olla sellainen toimintamalli, jossa ulkomaisessa omistuksessa olevien terveydenhoito- ja hoivayhtiöiden voitto konserniavustuksen ja verotuksessa vähennyskelpoiseksi hyväksyttyjen huomattavasti tavanomaista korkotasoa korkeampien korkojen muodossa maksetaan maailmalle, kun suomalaisomisteisen yrityksen vastaavan tasoiset omistajalainoille maksetut korot verotetaan tavanomaisen korkotason ylittävältä osalta peiteltynä osingonjakona.

Yrjö Tuokko

kanslianeuvos, KHT

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.