Lukijalta: Lähihoitajaksi ei sovi kuka tahansa

Huoli lähihoitajien saatavuudesta on herättänyt viime aikoina ansaittua keskustelua. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala ovat perinteisesti olleet haluttuja, niin sanottuja kutsumusaloja.

Ne ovat sitä edelleen. Hoito- ja hoiva-alat eivät kuitenkaan houkuta kaikkia jäämään alalle, vaan osa hakeutuu työkuormaltaan kevyempiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin, joissa työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa. Yksi houkuttelevuustekijä on, että hoito- ja hoiva-aloille koulutettaisiin jatkossa vain alalle soveltuvia osaajia.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on selvittänyt useiden vuosin ajan jäsentensä työhyvinvointia sekä kokemuksia koulutuksen, ammatti-identiteetin, osaamisen käytön ja eettisyyden merkityksestä.

Koulutus luo ammatti-identiteetin ja osaamisen, jotka pohjaavat siihen, että hoitaja haluaa hoitaa hyvin. Hoitoalalla tarvitaan motivoituneita, hoitotyöstä kiinnostuneita työntekijöitä, joilla on vahva ammattietiikka ja hyvät vuorovaikutustaidot. Vain näin voidaan taata potilas- ja asiakasturvallisuus sekä hyvä hoidon laatu.

Lähihoitaja on vastuussa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Tämä edellyttää halukkuutta, valmiutta ja kykyä ottaa vastuuta.

Lähihoitajan työn yksi perusta on ammattietiikassa. Eettisten ohjeiden periaatteet ovat ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vastuullisuus sekä yhteisöllisyys.

Lähihoitaja kohtaa työssään toiveikkaita, mutta myös pelokkaita, sairaita ja kuolevia ihmisiä, jotka on osattava kohdata empaattisesti ja ammattitaitoisesti yksilöinä.

Työ on fyysisesti ja henkisesti raskasta, ja tahti on kiihtynyt entisestään viime vuosina. Lähihoitajan työ on aivotyötä, jota esimerkiksi Työterveyslaitos on nostanut ansiokkaasti esiin.

Kaikista ei ole hoitajiksi. Liian usein lähihoitajakoulutusta tarjotaan viimeiseksi vaihtoehdoksi, vaikka opiskelijalla ei olisi mitään valmiuksia työllistyä alalle. Moni koulutuksen järjestäjä on luopunut karsivista pääsy- ja soveltuvuuskokeista.

SuPer on ajanut vahvasti kokeiden pakollisuutta ja valtakunnallisuutta. Jo vuonna 2016 valtaosa, 96 prosenttia, SuPerin kyselyyn vastanneista superilaisista oli sitä mieltä, että pääsy- ja soveltuvuuskokeista ei saa luopua. Vastanneilla oli päällimmäisenä huoli potilaista ja asiakkaista, heidän turvallisuudestaan ja hoidon laadusta. Myös liitossa nähtiin, mikä riski kokeista luopumisessa on.

Asiakkaat ja työkaverit, omaiset ja työnantaja ansaitsevat koulutetun hoitajan, jonka ammattitaitoon ja osaamiseen voi luottaa ja joka osaa kohdata asiakkaan yksilönä.

”Hoitajille itselleen on itsestään selvää, että ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi, mutta ymmärtävätkö päättäjät?” Avoin vastaus SuPerin selvityksestä Ammatti vaatii ammattitaitoa (2016).

Silja Paavola

puheenjohtaja

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Eettisten ohjeiden periaatteet ovat ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vastuullisuus sekä yhteisöllisyys.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Bongou
Vastuuta oppilaitoksille
Soveltuvuuskokeiden luotettavuutta tulisi arvioida, koska opiskelijaksi on silti päässyt vakavista mielenteys ja päihdehäiriöistä kärsiviä sekä ihmisiä, joilla on traumahistoria. Oppilaitoksien tulee puuttua opiskelijaterveydenhuollon kanssa niihin opiskelijoihin jotka vetäytyvät ryhmätilanteista, tulevat krapulassa koululle, eivät selviä koulun asettamista työharjoitteluista jne. Hoitoalalle valmistuva ei voi myöskään olla muita väheksyvä, mitätöivä, käytökseltään arvaamaton. Työelämä ei kaipaa liian epävakaita, ailahtelevia tai epäluotettavia ihmisiä. Työelämssä he aiheuttavat vääjäämättä vaikeuksia mm. Työilmapiiriin sekä kaiminlyövät potilaiden hoidon impulssiivisten purkausten vuoksi. Näihin asioihin oppilaitosten on kiinnitettävä huomiota ja papereita ei tarvitse antaa mikäli soveltuvuus alalle todetaan heikoksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »