Lukijalta: Lisäävätkö vieraslajit luontomme monimuotoisuutta?

Erityisen paljon näinä päivinä puhutaan vierasperäisten kasvilajien vahingollisuudesta maamme alkuperäislajeille. Vahingollisina pidetään nopeasti leviäviä lajeja, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa hyötykasviviljelylle tai ovat muutoin haitaksi ihmisille tai eläimille. Pitäisikö meidän kuitenkin nähdä käynnissä oleva muutos osana luonnon monimuotoisuutta, joka etenee luonnon ehdoilla, ei ihmisten normitusten mukaisesti?

Maailman eläin- ja kasvikunta on sopeutunut kulloiseenkin maapallon ilmasto- ja ravintotalouteen, josta meitä opettaa Darwinin laki luonnon valinnasta.

Ihmisen noustua luomakunnan herraksi, luotiin käsitteet hyödyllisistä kasvi- ja eläinlajeista. Uusimmalla ihmisen kehittämällä rodun- ja kasvinjalostuksella lisättiin ihmiselle sopivien lajikkeiden määrää. Moni luonnonvarainen laji teki tilaa uudelle tulokkaalle. Myös ihmisen egoistinen elämäntapa on koitunut monen lajin turmioksi.

Luonto voi kuitenkin olla yllätyksellinen ja noudattaa tuota vahvemman periaatetta, josta meidänkin luontomme muutoksessa on kysymys.

Herää jopa ajatus siitä, että emme taida sittenkään olla se maailman vahvin luontokappale, jolla olisi ikuisen elämän avaimet vaikka siihen kaikin kehityskeinoin pyrimme.

Geenistömme on niin monimutkainen ja hengissä pysyäksemme tarvitsemme paljon enemmän ravintoa sekä sopivat olosuhteet verrattuna moneen yksikertaisempaan eliöön tai kasviin. On jopa todisteita siitä, että ympäristökatastrofin ja ydintuhon jäljiltä moni luotokappale toipuu ja jatkaa elämää siinä missä ihmislajin elämä sammuu.

Yhden teorian mukaan siitepölyallergian syynä on liian hygieeninen elämäntapa. Olemme loitontuneet luonnosta, mikä näkyy elimistömme reagoinnissa. Olemme samalla vaikuttaneet vahingollisesti luontoon ja ympäristöömme. Siitä olemme maksamassa kovan hinnan kiihtyvän ilmastonmuutoksen muodossa.

Osalle ihmiskuntaa nykyinen elinympäristö muuttuu elinkelvottomiksi.

Siinä maailmassa hengissä selviäminen on taitolaji, johon vain vahvimmat lajit pystyvät.

Paavo Kajander

Metsänhoitaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.