Lukijalta: Koulutuksella kivunhoidon asenteiden ja käytänteiden kimppuun

Kivunhoito, olipa kyseessä kivun akuutti tai pitkäaikainen muoto, on haastavaa kivun subjektiivisen ja moniulotteisen luonteen takia. Erityisesti pitkäaikaisesta kivusta kärsivät kohtaavat usein kivun vähättelyä sekä asenteellista kohtelua, koska kipu ei välttämättä näy päällepäin ja kipukokemus on aina yksilöllinen.

Sirpa Tahko (TS 2.7.) nostaa keskusteluun pitkäaikaista kipua sairastavien kokemuksia terveydenhuollossa, joissa potilaan kokemus kuulluksi ja hoidetuksi tulemisesta on jäänyt saavuttamatta. Erityisesti kirjoituksessa tuodaan esiin ristiriita kivunhoidon perustana olevissa suosituksissa ja käytännön kokemuksissa kivunhoidossa.

Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen (International Association for the Study of Pain, IASP) julistuksen mukaan kivunhoito on perustavanlaatuinen ihmisoikeus ja jokaisella kivusta kärsivällä on oikeus päästä hoitoon ja saada koulutetun terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamaa asianmukaista ja laadukasta kivunhoitoa. Vaikuttava kivunhoito ei voi kuitenkaan toteutua, jos terveydenhuollon ammattilaisilla on puutteelliset tiedot kivun arvioinnista sekä lääkkeellisistä tai lääkkeettömistä keinoista kivun hallinnassa.

Kivun kokemusta ei tule missään tilanteessa vähätellä ja kivun arvioinnin “kultaisena standardina” pidetään aina potilaan omaa arviota kivusta. Pitkäaikaisessa kivussa potilas on oman kipunsa paras asiantuntija, jota tulee kunnioittaa hoitopäätöksiä tehtäessä. Terveydenhuollon ammattilaisen tulee toimia potilasta kunnioittaen ja samalla ajantasaista tutkittua tietoa seuraten.

Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia. Kivunhoidon tulisi toteutua moniammatillisena yhteistyönä, jossa jokaisella terveydenhuollon ammattilaisella on selkeä rooli ja oma ammatillinen osaaminen. Kivunhoito kuuluu jokaisen ammattikunnan peruskoulutukseen, mutta on totta, että kivunhoidon eritysosaamiseen johtavaa koulutusta ei ole ollut riittävästi tarjolla eri ammattiryhmille.

Turun yliopiston hoitotieteen laitos on pyrkinyt vastaamaan kivun hoitotyön koulutustarpeeseen aloittamalla ensimmäisen yliopistotasoisen sairaanhoitajille suunnatun kivun hoitotyön täydennyskoulutuksen yhteistyössä Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen hoitotyön toimikunnan kanssa. Koulutuksen kesto on 1,5 vuotta ja se on 30 opintopisteen laajuinen.

Toukokuussa 2019 täydennyskoulutuksesta valmistui 20 kivun hoitotyön asiantuntijaa, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea yksiköidensä kipuvastaavina ja kipupoliklinikoiden kipuhoitajina. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää sairaanhoitajien kivun hoitotyön osaamista lisäämällä tietoa ja osaamista monimuotoisesta ja tuloksellisesta kivun hoitotyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.

Täydennyskoulutuksesta valmistuneet sairaanhoitajat osaavat valita yksilöllisesti jokaisen tarpeisiin sopivia kivun hoitotyön auttamismenetelmiä ja soveltaa niitä hoitoprosessin eri vaiheissa. Seuraava täydennyskoulutus on alkamassa syksyllä 2019.

Olemme samaa mieltä Sirpa Tahkon kanssa, että on huolestuttavaa, jos pitkäaikaisesta kivusta kärsivä henkilö ei koe saavansa asiantuntevaa kivun hoitoa ja myötätuntoista kohtaamista terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Hoitotyössä hoitaminen sekä kivun ja kärsimyksen lievittäminen muodostavat sairaanhoitajan ammattieettisen perustan. Suomalainen terveydenhuolto tarvitsee lisää kivunhoidon osaamista. On ensiarvoisen tärkeää, että jokaista kivusta kärsivää potilasta on vastassa ammattitaitoinen, myötätuntoinen terveydenhuollon ammattilainen, jolla on laajat, ajantasaiset ja näyttöön perustuvat tiedot ja taidot kivunhoidosta.

Riitta Mieronkoski

tohtorikoulutettava,
Turun yliopisto

Reetta Mustonen

sh, TtK Hoitotieteen laitos,
Turun yliopisto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.