Lukijalta: Myönteinen oppimiskokemus on oppimisen lähtökohta

Kielteiset oppimiskokemukset saavat opiskelun tuntumaan tervanjuonnilta. Tarvitaan määrätietoinen käänne myönteisyyttä kohden. Tutkimme myönteisiä oppimiskokemuksia ammatillisessa koulutuksessa juuri julkaistussa tutkimuksessa.

Koulu on olemassa oppimista varten. Ammatillinen koulutus uudistettiin Suomessa ennennäkemättömän kokonaisvaltaisesti. Mutta mitä uudistus antoi opiskelijalle?

Havaitsimme, että myönteiset kokemukset rakentuvat aitojen, yhdessä tuotettujen, mutta silti henkilökohtaisten ja ohjattujen oppimistilanteiden avulla. Tästä herää kysymys, kuinka tällaisia oppimisolosuhteita luodaan?

Henkilökohtaisuuden ja yhdessätekemisen liittäminen toisiinsa edellyttää opettajalta herkkyyttä havaita jokaisessa oppijassa olevat vahvuudet, jotta oppimista voitaisiin rakentaa näiden vahvuuksien varaan. Tämän lisäksi tarvitaan näiden vahvuuksien ottamista yhteiseen käyttöön, jotta oppijan vahvuudelle olisi mahdollista tunnistaa merkitys ja tarkoitus.

Opiskelijat odottavat ammatilliselta opettajalta sekä ammattialan esimerkkinä toimimista että oppimisen asiantuntijuutta. Teoriaopetusta arvostetaan, jotta käytännön työ sujuisi. Mutta tämäkin haaste repii opettajan osaamista kahteen suuntaan: pitäisi olla sekä alan asiantuntija että pedagogi.

Myönteisen oppimiskokemuksen rakentaminen uudistuneissa ammatillisen koulutuksen puitteissa on vaativaa. Nyt tiedämme kuitenkin, mistä myönteinen kokemus muodostuu. Päämäärää kohden päästään ottamalla määrätietoisia askelia niin koulutuspolitiikassa kuin oppimiskäsityksen avartamisessakin. Tähän tarvitaan näkemyksellistä politiikkaa ja uudistumishaluisia opettajia.

Annukka Tapani

VTT, yliopettaja

Tampereen ammattikorkeakoulu

Arto O. Salonen

KT, apulaisprofessori

Itä-Suomen yliopisto

Opiskelijat
odottavat
ammatilliselta opettajalta
sekä ammattialan esimerkkinä toimimista että oppimisen
asiantuntijuutta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.