Lukijalta: Oppivelvollisuusiän nostoon liittyy paljon avoimia kysymyksiä

Uuden hallituksen suurin ja kauaskantoisin uudistus on suunnitelma oppivelvollisuusiän nostosta 18 vuoteen. Tavoite liittyy ennen kaikkea osaamistason nostoon, vaikka sitä on markkinoitu myös syrjäytymisen ehkäisynä. Työelämässä ei pelkän peruskoulun varassa pärjää, koulutustasoa on nostettava.

Sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna yksikin pudokas on liikaa. Keskeisintä ongelman ratkaisun kannalta on pureutua putoamisen syihin. Mitkä syyt johtavat siihen, että osa nuorista ei saavuta toisen asteen tutkintoa? Monesti juurisyyt ovat nähtävissä varhain.

Oppivelvollisuusiän nosto edellyttääkin myös perusopetuksen vahvistamista. Jos perustaidot – lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen – eivät ole toisen asteen alkaessa hallussa, ei pelkkä oppivelvollisuusiän nosto takaa toisen asteen tutkintoa.

Onkin hyvä, että hallitusohjelmassa tunnistetaan nuorten erilaiset polut. Oppivelvollisuuden sisään halutaan rakentaa erilaisia opinto- ja tukimuotoja. Perinteisen koulumuotoisen toisen asteen rinnalle nostetaan, ansaitusti, kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus ja erilaiset valmentavat koulutukset.

Juuri tämä monimuotoisten reittien muistaminen sekä perustaitojen vahvistaminen ovat olleet syitä siihen, miksi koulutuksen järjestäjät ovat perinteisesti suhtautuneet oppivelvollisuusiän nostoon nihkeästi. Ratkaisua on pidetty liian kaavamaisena ja jälkijättöisenä syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Koulumainen opiskelu ei sovi kaikille. Tältä osin hallitusohjelmakirjaus monista eri reiteistä onkin otettu koulutuskentässä vastaan positiivisesti.

Oppivelvollisuuden pidentäminen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, sen kun nostetaan ikärajaa! Mutta kun vähän pysähtyy miettimään, ei valmistelu olekaan niin yksinkertaista. Avoimia kysymyksiä on paljon, lähtien siitä mihin lakiin tai lakeihin nosto kirjataan. Entä mitä oppivelvollisuuteen lasketaan kuuluvaksi?

Nykyiselläänhän perusopetuksen osalta Suomessa ei ole koulupakkoa, oppivelvollisuuden voi suorittaa myös kotikoulussa. Voiko siis toisen asteen suorittaa muuten kuin osallistumalla järjestettyyn koulutukseen? Kenellä on valvontavastuu oppivelvollisuuden noudattamisesta? Entä miten ja ketä velvollisuuden laiminlyönnistä mahdollisesti sanktioidaan?

Toisen asteen koulutukseen haetaan yhteisvalinnassa ja koulutuksessa on vapaa hakeutumisoikeus, nimettyjä lähikouluja ei ole. Muuttaako uudistus hakeutumisoikeutta tai ammatillisessa koulutuksessa juuri käyttöön otettua jatkuvaa hakua?

Hallitusohjelmassa luvataan myös korvata oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti. Lisäksi noston myötä toisen asteen koulutus muuttuu maksuttomaksi.

Tarkoittaako tämä myös koulumatkojen maksuttomuutta? Entä mitkä välineet ovat opiskelijoille maksuttomia? Saavatko esimerkiksi konservatoriossa musiikinopiskelijat maksuttomat soittimet? Entä miten muualla kuin kotona asuvien kustannukset korvataan? Miten vaihto-oppilasvuosi vaikuttaa maksuttomuuteen?

Avoimia kysymyksiä siis riittää. Onkin välttämätöntä, että lainsäädännön valmistelu tehdään laajapohjaisesti. Näin toimeenpanovaiheessa kaikilla on yhteinen käsitys esimerkiksi siitä, mitkä kustannukset kuuluvat uudistukselle varatun 107 miljoonan euron piiriin. Onhan aiemmin pelkästään maksuttomien oppimateriaalien osalta opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä päätynyt jopa 142 miljoonan kokonaiskustannuksiin, ilman matkakuluja. Kustannuksia syntyy väistämättä myös uudistuksen kannalta välttämättömistä tukitoimista sekä nivelvaiheiden vahvistamisesta.

Opetusministeri Li Andersson on luvannut uudistuksen edellyttämät lainsäädäntömuutokset eduskuntaan jo 2020 kevätkaudella. Aikataulu vaikuttaa kunnianhimoiselta.

Valmistelu on hyvä tehdä laajapohjaisesti ja huolellisesti jo siksikin, että uudistuksen toimeenpanijat, koulutuksen ammattilaiset, sitoutuvat kokonaisuuteen. Tavoite siitä, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, on yhteinen.

Laura Rissanen

johtaja, Sivistystyönantajat

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.