Lukijalta: Hoitajapulaan löydettävä kestävä ratkaisu

Ilmainen lounas meille kaikille. Se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta ja näin se onkin, sillä sellaista tilannetta ei ole reaalielämässä, että voimme antaa kaikille lisää, ottamatta sitä jostain pois. Monien ammattialojen ansiotasoa on tarpeen nostaa, mutta on myös tiedostettava, että se on rahoitettava jollain.

Puoluekenttä vaatii kansan syvien rivien tuella hoitajamitoituksen korottamista laskennalliseen 0,7:n tasoon, mikä tarkoittaa kansan vahvaa hyväksyntää veronkorotuksille veroäyrejä myöten. Tämä varmasti helpottaa kuntapäättäjiä seuraavaa talousarviota laadittaessa.

Vaikka rahoituspohja olisi kohdallaan, se ei vielä takaa suotuisaa lopputulosta, sillä samaan aikaan maan äärioikeisto ajaa yhä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, jossa minkään muun kuin kotoisenväriset ihmiset eivät ole Suomeen kelvollisia ja että maahanmuutto on Suomelle myös liian kallista. Vaan kuinka kalliiksi se tuleekaan, jos emme saa riittävästi työvoimaa koulutettavaksi aloille, joissa työvoimapula on arkipäivää?

Ammattiliitto Super julistaa kiivaasti, että naisvaltaisella hoivasektorilla on pieniin palkkoihin kyllästyneitä, toisiin tehtäviin haluavia ja siirtyneitä hoitajia, jotka mieluusti palaavat hoitotöihin, kunhan ansiotaso nousee.

Selityksessä on totta toinen puoli, mutta parempi tilikään ei tuo takaisin niitä, jotka hoivasektorin monet ylikuormitustekijät ovat ajaneet alalta pois. Julistuksessa on myös tilastollinen harha, sillä esimerkiksi lukuisat lähihoitajat jatkokouluttautuvat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluissa muihin ammattinimikkeisiin, jolloin he ovat laskennallisesti mukana niin lähi- kuin sairaanhoitajien määrässä.

Edellinen hallitus loi ontuvan aktiivimallin, jonka perimmäinen tarkoitus oli vastata työvoimapulan haasteeseen ja työttömien työkyvyn ylläpitämiseen. Se oli taloudellisesti maltillinen resursointi, mutta myös alueellisesti ihmisiä eriarvoistava.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen aktiivimallin paras viesti oli siinä, että meillä on työvoimareservissä käyttämättömiä voimavaroja, joiden resurssit tulee saada käyttöön. Tämä ei suomalaisille sopinut ja joka vaalien tullen loi nosteen entiselle oppositiolle, jossa punavihreä vasemmisto ja oikeisto ovat yhteisrintamassa yli puoluerajojen. Uusi Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut romuttaa edellisen hallituksen luomat uudistukset.

Hoitajamitoituksen nosto vaatii kunnilta runsasta lisärahoitusta hoivapalveluiden tuottamiseen. Mitoituksen nostaminen ei ole kuitenkaan tae hoitohenkilöstön saamiseen, sillä jo nyt sadoissa hoivakodissa on huutava henkilöstöpula. Hoitosektorin ansiotason nostolla saatetaan voida rekrytoida alalle uusia tekijöitä, mutta tämäkin edellyttää, että alalle soveltuvia on myös saatavana.

Ilman runsasta maahanmuuttoa meillä ei ole mitään mahdollisuuksia vastata työvoimatarpeeseen. Edes maahanmuutto ei ole nopea vastaus työvoimapulan selättämiseen, sillä hoitajien kouluttaminen ottaa aikansa.

Opetushallitus on lähtenyt järjenvastaisesti lyhentämään hoivasektorin koulutuksia luomalla esimerkiksi lähihoitajakoulukseen typistetyn mallin. Aiemmin useat työssä oppimisen jaksot vahvistivat suomen kieltä ja kulttuuria opiskelevien valmiuksia, jotka ovat hyvin tärkeitä työelämätaitojen ohessa.

Nyt rimaa hipoen valmistuvien lähihoitajien määrä on kasvanut ja moni työllistää itsensä keikkafirmojen kautta, jolloin päivän työ eri paikoissa tulee hoidettua, mutta työn kokonaisvastuu jää pienevän massan harteille.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että esimerkiksi vanhusten hoivapaikkojen määrä laskee huomattavasti, jolloin laitospaikan tarpeessa olevia ihmisiä asuu yhä enemmän kotona, joita kotihoidonkaan resurssit eivät kykene hoitamaan.

Attendon kaltaiset hoivajätit ovat jo haistaneet mahdollisuuden rahastaa kuntia vaatimalla lisärahaa palvelujen tuottamiseen, vaikka ovat suoltaneet vuosikymmenet osinkoina miljarditulosta ruokkimalla hoivakotien asukkaat muutaman kalan ja leivän kristillisellä ihmeellä. Onneksemme palvelujen tuottajissa on myös asianmukaisia toimijoita, mutta henkilöstövajeen täyttäminen vaatii uusia ihmeitä.

Mikki Nieminen

lähihoitaja, Salo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.