Lukijalta: Puutteita koulupsykologien resursseissa ei ole perusteltua paikata muilla ammattiryhmillä

Opiskeluhuollon toimivuudesta sekä lasten ja nuorten mielenterveystyön muodoista on käyty lähiaikoina kriittistä keskustelua. On hienoa, että kyseisiin palveluihin halutaan panostaa entistä enemmän, mutta julkiseen keskusteluun on valitettavasti sisältynyt runsaasti väärinkäsityksiä ja väheksyvää asennetta opiskeluhuoltoon liittyen.

Vaikuttaa myös siltä, että psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamista kouluihin tarjotaan herkästi ratkaisuna vähän kaikkeen.

Opiskeluhuollon, erityisesti koulupsykologien työ, jo nykyään painottuu hyvin paljon lasten ja nuorten mielenterveyden, jaksamisen ja hyvinvoinnin parantamiseen sekä yksilö- että ryhmätasolla. Psykologiliiton edustajat ovat kuitenkin jo vuosia yrittäneet tuoda esille sitä, että koulupsykologeja ei ole riittävästi suosituksiin nähden, mutta asiaan on saatu muutosta kovin hitaasti.

On selvää, että työmme vaikutukset jäävät vähäisemmäksi, koska emme resurssivajeen vuoksi ole kyenneet tarjoamaan lapsille ja nuorille apua aina riittävän varhain tai tiiviisti, emmekä tarjoamaan ennaltaehkäiseviä palveluita siten, että se näkyisi muun muassa mielenterveyden ongelmien laajempana laskuna.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö psykologit olisi parhaita ammattilaisia tähän työhön.

Meillä psykologeilla on laaja asiantuntemus ihmisen psyyken kehityksestä ja toiminnasta, mielenterveyden tukemisesta sekä mielenterveyshäiriöiden arvioinnista ja hoidosta. Hallitsemme myös laajan kirjon erilaisia menetelmiä muun muassa psykososiaalisista ja lääkkeettömistä hoitomuodoista.

Osaamme valikoida ja soveltaa niiden käyttöä huomioiden myös lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista elämäntilannetta, psyykkisiä ja kognitiivisia resursseja, tarpeita, soveltuvuutta, motivaatiota ja sitoutumista – ei pelkästään oirekuvaa.

Myös tietopohjamme esimerkiksi ryhmäinterventioiden aiheista sekä ryhmäilmiöistä, ihmisen sosiaalisesta kehityksestä sekä niiden haasteista on omaa laatuaan.

Puolestaan psykiatristen sairaanhoitajien työhön kouluilla voivat hakeutua sairaanhoitajat, joiden opintoihin on saattanut sisältyä vain lyhyt kurssi mielenterveys- ja päihdeopintoja. Myös perehdytys ja lisäkoulutus ovat saattaneet jäädä vaillinaisiksi.

Kouluissa työskentelevien sairaanhoitajien työn laatua tai vaikuttavuutta ei voida suoraan mitata esimerkiksi erikoissairaanhoitoon tulevien lähetteiden määrällä.

Erikoissairaanhoidossa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat hyötyvät siellä tehtävästä tiiviistä moniammatillisesta tiimityöstä, sekä mahdollisista lisäkoulutuksista.

Koulumaailma on kuitenkin hyvin toisenlainen: täällä resurssien ja työtilojen rajallisuus sekä useiden toimipisteiden vaikutus näkyy siinä, että työntekijöillä voi olla vain harvoin mahdollisuus tavata toisiaan, saati olla ohjaamassa toisten työtä.

Jos hoidollisen mielenterveystyön painotusta halutaan lisätä kouluille, niin eikö silloin kannattaisi ensisijaisesti palkata nimenomaan lisää niitä ammattihenkilöitä, joilla jo pohjakoulutus antaa hyvän pätevyyden tehdä työtä laadukkaasti ja itsenäisellä otteella?

Opiskeluhuollon sisäistä ja muihin toimijoihin suuntautuvaa yhteistyötä on syytä pyrkiä kehittämään. Uusien ammattiryhmien tuominen kouluille voi kuitenkin tehdä työntekijöiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta, avun pariin ohjaamisesta ja ennen kaikkea apua tarvitsevien näkökulmasta toiminnasta aiempaa sekavampaa ja pahimmillaan ”luukulta luukulle” pompottelua.

Opiskeluhuollosta löytyy jo kaikki se osaaminen mitä mielenterveystyössä vaaditaan, eikä puutteita koulupsykologien resursseissa ole perusteltua paikata muilla ammattiryhmillä.

Liisa Saarinen

koulupsykologi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Bongou
Näyttöä on toimivuudesta
Toisin kuin kirjoittaja mainitsee, itse asiassa sairaanhoitajien panostuksesta kouluterveydenhuoltoon on hyvää näyttöä savosta ja nyt Turusta. Sairaanhoitajan työnkuvaa on jalkautua sinne koulun ja kodin välimaastoon, toisin kuin psykologit tekevät. Kyseessä on täydentävä apu ja tuki perheille, ei psykologien tilalla toimiminen. Psykologit eivät mene nuorten arkeen tai tee kotikäyntejä. He tarjoavat tutkimuksia ja hoitoa mutta koulussa. 15-20 lähetettä viikossa erikoissairaanhoitoon kertoo että kouluterveydenhuolto ei pelaa. Koulutuksen ja osaamisen aliarvioiminen julkisesti on todella kurjaa. Tärkeää on lisätä ihan kaikkia ammattiryhmiä. Ja edelleen luulo ei ole tiedon väärtti. Kodin ottaminen mukaan on itsessään oleellista. Tutkimusten mukaan vanhempien masennuksen hoito itsessään voi jo parantaa lapsen ja nuoren oireilua. Kotiin jalkautuva hoitaja näkee silmillään, kuulee korvillaan ja pystyy arvioimaan esim. Sosiaalihuollom tuen tarpeita perheeseen. Oma kokemukseni lapseni koulupsykologista on se että me vanhemmat emme tienneet käynneistä mitään. Koulukiusaamiskokemukset vaikuttivat myös kotona, meillä oli huoli. Tällainen salassapidettävä hoito ei mielestäni ole lapsen etu ollenkaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Liisa Saarinen
Vastaus kommenttiin "Näyttöä on toimivuudesta"
Varmasti poikkeuksiakin löytyy, esim. silloin kun sairaanhoitaja on saanut lisäkoulutusta, omaa kokemusta mielenterveystyöstä sekä työnkuva ja työn painotus ovat selkeästi erilaiset kuin psykologeilla (esim. perhetyötä). Valitettavasti tämä ei ole kuitenkaan ollut aina tilanne, ja samaan aikaan lakisääteisissä opiskeluhuollon palveluissa on ollut suuria puutteita. Lisäksi Turun kouluihin palkatuista sairaanhoitajista puolet ovat olleet töissä vasta hetken ja osa vasta aloittelemassa, joten heidän osaltaan työn todellista vaikuttavuutta on mahdotonta vielä tässä vaiheessa arvioida. Myös psykologit tekevät usein yhteistyötä vanhempien kanssa, joten ”salassa pidettävä hoito” on aika harhaanjohtava ilmaisu. Toki työtämme ohjaa oppilas- ja opiskeluhuoltolaki.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Bongou
Vast: Vastaus kommenttiin "Näyttöä on toimivuudesta"
Hei. Keskustelin aiheesta kahdenkin psykologin kanssa ja molemmat ajattelevat sellaisen olevan hyvä että jalkaudutaan oppilaan arkeen. Uskoisin että noihin töihin ei oteta suoraan koulun penkiltä. Thl n ylilääköri korosti omassa jutussaan sitä että koska sairaanhoitajat voivat toimia terveydenhuollon ammattilaisina, tietojen siirtäminen esim. Erikoissairaanhoitoon helpottuu. Toivotaan että myös psykologeja saadaan lisää. Kaikki varhainen tuki lapsille ja nuorille matalalla kynnyksellä on tärkeää hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »