Lukijalta: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan

Sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin ammattiyhdistysliikkeellä oli merkittävä rooli työolojen parantamisessa ja palkkatulojen oikeudenmukaisessa jakaantumisessa. Myös hallitusten intresseissä oli valvoa työnantajien ja työntekijöiden välisiä sopimuksia. Tällä tavalla taattiin kansallinen yhtenäisyys ja talouksien nopea elpyminen.

Myönteinen kehitys kiihdytti talouksien ylikuumenemista ja johti pankkien ja pörssien toiminnan laajentumiseen yli kansallisten rajojen.

Uudet tekniset innovaatiot edellyttivät suurempia investointeja, joihin kansallinen rahoitus oli riittämätön. Rahasta tuli kaikkialla talouden ja vaurauden tärkein mittari ja sitä pidettiin työvoimaakin tärkeämpänä tuotannontekijänä. Globalisaatio oli saamassa yliotteen kansallisvaltioista ja niiden turvallisesta, mutta rajallisesta toimintaympäristöstä.

Tämän päivän teknologinen vallankumous on ulottunut lähes kaikille elämämme aloille. Olemme entistä riippuvaisempia uusista tietoliikennejärjestelmistä ja niihin sisältöä tuottavista yrityksistä.

Kulman takana kolkuttavat tekoäly ja robotit, joiden ennakoidaan syrjäyttävän ihmisen ja työntekijän. Pahimmillaan tämä näkyy jo niin sanotuissa alustatalouksissa, joissa alustaa käyttävät palveluyrittäjät eivät itse ole vastuussa sen toteuttamisesta, vaan käyttävät itsenäisiä alihankkijoita ja ihmisiä.

Tämä on johtanut lyhytkestoisiin työsuhteisiin ja valvomattomiin palkka- ja sosiaalikorvauksiin.

Myös suurten kansainvälisten yritysten työvoiman hankinta on monesti ulkoistettu ja samalla yhteys varsinaisen työnantajan ja työtekijän välillä on katkennut. Se on johtanut alipalkkaukseen, sopimusrikkomuksiin ja jopa rikolliseen toimintaan.

Yhä harvemmalla työntekijällä on pitkäkestoinen työsopimus. Yhtälailla julkinen kuin yksityinenkin työnantaja käyttää toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta tai muuttaa sen pätkätyöksi. Palvelujen yksityistäminen on johtanut työntekijöiden aseman ja oikeuksien heikentämiseen.

Jopa EU:n perussopimukset ja lainsäädäntö mahdollistavat työvoiman oikeuksien polkemisen. EU:n kilpailulainsäädäntö asettaa vapaan kilpailun työvoiman oikeuksien edelle ja riitatilanteissa se menee kansallisten lakien edelle. Tämä on omiaan heikentämään työvoiman asemaa kyseisessä maassa.

Onkin oikeustapauksia, joissa jopa Euroopan unionin tuomioistuin on tulkinnut yhtä EU:n peruskirjoista, Maastrichtin sopimusta, tavalla, joka on estänyt kansallisen lainkäytön työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ylikansallisia yrityksiä vastaan.

Yksi räikeimmistä tapauksista koski ruotsalaisen Vaxholmin koulun saneeraustyötä. Tarjouskilpailun voittanut latvialainen Laval-yhtiö teetätti työn tytäryhtiöllään L&B Bygg AB. Tämä käytti työssään Latviasta palkkaamiaan työntekijöitä neuvottelematta asiasta Ruotsin ammattiyhdistyksen kanssa.

Prosessi vietiin oikeuteen, jossa EU:n tuomistuin määräsi, että Ruotsin ammattiyhdistyksen vaatimukset olivat vastoin EU:n kilpailulainsäädäntöä.

Tämän periaatteen vahvistaa myös ulkomaisen työvoiman käyttöä koskeva direktiivi ”Posted Workers Directive” vuodelta 2016. Sen mukaan työnantajalla on oikeus hankkia palveluja ja työnvoimaa EU:n vapaassa kilpailuympäristössä soveltuvin työllistämisehdoin.

Tämä voidaan tulkita siten, että maahan tuotavan vierastyövoiman ehtojen ei tarvitse noudattaa kyseisen isäntämaan työehtosopimuksia tai palkkausta.

Paavo Kajander

metsänhoitaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Julle
Näinhän sen pitää olla
Kun suomalainen lähetetään esim. Romaniaan lähetettynä työntekijänä sovelletaan suomalaista työlainsäädäntöä. Oikein hävettää kun suomalaisen palkka on kymmenen kertaa suurempi kun romanialaisen samasta työstä. On surullista kun suomalainen proletariaatin diktatuuri on jymähtänyt taantumuksen linnakkeeseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Näinhän sen pitää olla
Julle pohtii Romaniaan lähetettyä suomalaistyöntekijää: "Oikein hävettää kun suomalaisen palkka on kymmenen kertaa suurempi kun romanialaisen samasta työstä. On surullista kun suomalainen proletariaatin diktatuuri on jymähtänyt taantumuksen linnakkeeseen."

Aika harvoin taitaa käydä niin että Romaniaan lähetetty työntekijä tekee samaa työtä kuin romanialainen.
Ja jos pitää maksaa Suomessa olevan asunnon kulut ja lasten harrastukset ynnä muut niin ei se taitaisi oikein onnistua jos maksettaisiin Romanian palkkatason mukaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »