Lukijalta: Opiskeluhuoltoon tarvitaan sitovat mitoitussuositukset, ei uusia ammattiryhmiä

Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola esitti (TS 9.6.), että kouluterveydenhuoltoa vahvistetaan psykiatrisilla sairaanhoitajilla.

Ehdotus on hämmentävä: koulun perustehtävä on opetus ja kasvatus, ei sairauksien hoito. Oppilaiden terveyttä tuetaan opiskeluhuollon palveluilla, mutta lakisääteisiä oppilashuollon työntekijöitä, kuten terveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja, puuttuu kunnista sadoittain.

Koulussa edistetään hyvinvointia ja oppimista sekä ehkäistään ja tunnistetaan mielenterveyden häiriöitä. Häiriöitä myös hoidetaan koulussa – sekä lakisääteisissä perheneuvoloissa ja erikoissairaanhoidossa. Nuoruusikäiset tarvitsevat myös matalan kynnyksen pisteitä, joista hakea apua. Näitä kaikkia ei kuitenkaan ole tarpeen eikä mahdollista sijoittaa koulujen ja oppilaitosten yhteyteen.

Koulua ja opiskeluhuoltoa pitää kehittää koulu- ja terveyslähtöisesti, ei erikoissairaanhoidosta eikä sairauksista käsin. Mielenterveys ei ole vain sairauden poissaoloa tai sen hoitamista. Sairaanhoidon yksilökeskeisiä toimintatapoja ei ole mielekästä eikä tarpeen siirtää kouluun.

Yhteistyötä ja konsultaatiota sen sijaan tarvitaan. Koulun erityinen mahdollisuus tukea ja auttaa kasvua, terveyttä ja oppimista rakentuu ryhmien ja yhteisön sekä arjen kohtaamisten varaan.

Koulun ja oppilashuollon ongelmia ovat ylisuuret oppilasryhmät sekä puutteet pedagogisessa tuessa ja lakisääteisten kuraattorin, psykologin sekä kouluterveydenhuollon palveluissa. Kyse ei ole ammattilaisten saatavuusongelmasta, vaan vakanssien puutteesta ja säästöistä.

Uusia ammattiryhmiä ei tarvita, vaan tarvitaan sitovat ja ajanmukaiset mitoitussuositukset niin opettajille, psykologeille, kuraattoreille, lääkäreille kuin terveydenhoitajillekin. Tämä hallitusohjelmassa onkin huomioitu.

Opiskeluhuollon ammattilaisten osaaminen on laaja-alaista.

Esimerkiksi psykologi on terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on hyvät taidot mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja hoitamiseen. Terveydenhoitajilla on myös sairaanhoitajan tutkinto ja paljon mielenterveystyön osaamista. Ammattilaiset tarvitsevat aikaa olla koulussa lapsia ja nuoria tukemassa sekä mahdollisuudet tarvittavaan täydennyskoulutukseen.

On tärkeää kehittää ja resursoida jo olemassa olevaa lakisääteistä opiskeluhuoltoa: edistävää, ehkäisevää, tutkivaa ja hoitavaa mielenterveystyötä. Yhteistyö ja kehittäminen eivät tarkoita saman toimintamallin käyttämistä koulussa ja erikoissairaanhoidossa, eivätkä yhteistyön haasteet johdu tietojärjestelmistä. Upeaa, että Rinteen hallitus on varannut lakisääteisen oppilashuollon parantamiseen 29 miljoonaa.

Tiina Mäenpää

puheenjohtaja, Suomen
Terveydenhoitajaliitto

Annarilla Ahtola

puheenjohtaja, Suomen
Psykologiliitto

Hanna Gråsten-Salonen

puheenjohtaja,
Koulukuraattorit ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Bongou
Sairaanhoitajan roolista
Jonkinlainen väärinkäsitys lienee sairaanhoitajista, mikäli ajattelette että emme tekisi mielenterveystyötä. Sitähän me psykiatriassa työskentelvät teemme päivittäin! Meillä on laaja kokemus niin neuropsykiatrisista häiriöistä kuin ahdistuneisuushäiriöistä, jotka ovat yleisimpiä lasten ja nuorten häiriöitä. Teemme yhteistyötä yli ammattirajojen, teemme mm. Sosiaalihuollon kanssa paljon yhteistyötä. Työmme on suurelta osin toki psykoedukatiivista mutta myöskin ennaltaehkäisevää. Emme hoida sairauksia, hoidamme ihmisiä. Se on täysin outo väite. Jalkautuminen oppilaan arkeen parantaa ehdottomasti lasten ja nuorten ongelmien kasautumista, mielenterveyshäiriöiden syntymistä sekä syrjäytymistä. Tunnistamme myös varsin hyvin ne oppilaat jotka tarvitsevat kallista erikoissairaanhoitoa ja jotka taas hyötyvät perusterveydenhuollom palveluista enemmän. Tällä hetkellä lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on niin suuri että selkeästi niissä näkyy perusterveydenhuollon osaamattomuus tunnistaa mm. Normaaliin kehitykseen kuuluvat psyyken muutokset. Siksi sairaanhoitajia tarvitaan että voimme lähettää ne oppilaat erikoissairaanhoitoon, jotka sitä todella tarvitsevat. Riittävän oikea aikainen tuki ehkäisee paitsi suuria kustannuksia, on kehittyvän oppilaan kannalta aivan oleellinen asia. Psykologi ja kuraattori toki ovat tärkeitä mutta moniammatillista yhteistyötä tarvitaan jotta resurssit käytetään oikein. Tärkein tavoite on ehkäistä nutta myös hoitaa jo olemassaolevia psyykkisiä häiriöitä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »