Lukijalta: Lasten ja perheiden tarpeita tunnistettu hallitusohjelmassa hyvin

Hallitusohjelmassa on huomioitu hienosti lasten ja perheiden asiat. Jatkossa on huolehdittava linjausten hyvästä valmistelusta ja toimeenpanosta.

Lapsioikeusperustaisen lapsistrategian valmistelu ja toteuttaminen ansaitsevat erityisen kiitoksen. YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti huomauttanut Suomea lapsistrategian puutteesta. Strategiassa on määriteltävä pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi ja turvaamiseksi.

Lisäksi tavoitteena on oltava lapsivaikutusten arvioinnin vakiinnuttaminen kaikkeen päätöksentekoon. Järjestöt asiantuntijoina on otettava valmisteluun mukaan.

Hallitusohjelmaan on tehty kirjaus kunnianhimoisesta ja perheiden hyvinvointia tukevasta perhevapaauudistuksesta. Se mahdollistaa toteuttamisen niin, että nykyisiä oikeuksia ei heikennetä. Kirjaus vaatii vielä konkretisointia ja odotamme, että myös lapsi- ja perhejärjestöjen asiantuntemus otetaan käyttöön heti valmistelun käynnistyessä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen lapsi- ja perhelähtöiseksi ja hallinnonrajat ylittäväksi kokonaisuudeksi on myös tavoitteemme. Hallitusohjelma nostaa hyvin esiin perustason palvelujen vahvistamisen, sote-integraation sekä järjestämisvastuisten maakuntien ja kuntien välisen yhteistyön välttämättömyyden.

Kaikkein vaativinta palvelua tarvitsevien lasten tueksi tarvittavat osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) eivät kuitenkaan pettymykseksemme näy ohjelmassa. Niiden käynnistäminen kokeiluna olisi mahdollista jo nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön pohjalta esimerkiksi osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa.

Lapsiperheköyhyyden vähentämisen kannalta perusturvan sekä yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentulon parantaminen ovat merkittäviä toimia. Lapsilisän korotuksesta eivät aiemmin ole hyötyneet toimeentulotukea saaneet. Nyt tämä ongelma aiotaan korjata.

Elatustuen korotuksella ja opintorahan huoltajakorotuksen nostolla on myös merkitystä. Määrätietoiset lapsiperheköyhyyttä vähentävät toimenpiteet kaipaavat konkretiaa komiteatyöskentelyssä.

Hallitusohjelma sisältää hyviä varhaiskasvatusta koskevia tavoitteita. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on yksi merkittävimmistä. On tärkeää, että aiemmin tehdyistä leikkauksista luovutaan.

Pidämme varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä ja esiopetuksen kehittämisen sisältävää tasa-arvoa vahvistavaa toimenpideohjelmaa tärkeinä. Muistutamme, että asiantuntijat ovat ehdottaneet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen säädöspohjan uudistamista yhdeksi kokonaisuudeksi.

Hallitusohjelmatavoitteissamme esitimme myös maksuttoman toisen asteen toteuttamista. Iloitsemme, että tämä tavoite on kirjattu ohjelmaan.

Nyt kun asia on päätetty toteuttaa oppivelvollisuusikää nostamalla, on arvioitava uudistuksen vaikutukset haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin, jotta ne nuoret, joilla on ollut haasteita jo perusopetuksessa, saavat riittävän tuen siirtymässä toisen asteen opintoihin.

Hanna Heinonen

toiminnanjohtaja

Lastensuojelun Keskusliitto

Riitta Särkelä

pääsihteeri

Ensi- ja turvakotien liitto

Milla Kalliomaa

pääsihteeri

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Hanna Markkula-Kivisilta

pääsihteeri

Pelastakaa Lapset

Ulla Siimes

toiminnanjohtaja

Suomen Vanhempainliitto

Eija Koivuranta

toimitusjohtaja

Väestöliitto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.