Lukijalta: Kuinka turvallinen autosi on?

Monissa tutkimuksissa on todettu, että hyvät renkaat vähentävät onnettomuuksia erityisesti talvella ja että nastarenkaat ovat paras valinta.

Uusien teknisten järjestelmien ja ominaisuuksien, kuten autojen luistonestojärjestelmien ja moottoripyörien ABS-jarrujen, tarkoituksena on estää ajoneuvon hallinnan menettäminen erityisesti tilanteissa, joissa kitka on vähäinen. Näiden on tutkimuksissa todettu vähentävän onnettomuusriskiä tuntuvasti.

Henkilöautojen passiivinen turvallisuus on parantunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mahdollisuudet selvitä hengissä onnettomuudesta ovat paljon paremmat uudessa kuin vanhassa autossa, vaikkakin uusien automallien välillä on vielä melkoisia eroja.

Uusille autoille tehtävät riippumattomat Euro NCAP:n (European New Car Assessment Programme) kolaritestit ovat edistäneet voimakkaasti henkilöautojen turvallisuuden nopeaa kehitystä.

Autolle annetaan testimenestyksen perusteella tietty määrä pisteitä, joiden yhteismäärää auton saamat tähdet kuvaavat. Peräänajossa syntyvät niin sanotun piiskaheilahduksen aiheuttamat vammat ovat lisääntyneet, ja Euro NCAP:n ansiosta käyttöönotetut turvallisuusparannukset ovat saaneet autonvalmistajat kehittämään uusia tuotteita.

Eri vuosikymmenillä tehdyt Euro NCAP-testit eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi vuonna 2005 viisi tähteä testissä saanut auto ei saisi nykyisessä testissä täysiä tähtiä. Suurin osa kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa mukana olleista ajoneuvoista on yli kymmenen vuotta vanhoja, ja yleisin tekninen taustariski onnettomuustapahtumassa on puutteet renkaiden kunnossa.

Yritysten ja organisaatioiden omien ja vuokrattujen autojen rakenteella on merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta. Yritysajoneuvojen hankinta- ja käyttösäännöt sekä muut ajoneuvovalinnat vaikuttavat liikenneturvallisuuteen.

Markkinoiden turvallisimmat uudet autot ovat arviolta ainakin kaksi kertaa turvallisempia kuin turvattomimmat uudet autot. Verrattaessa uusia ja vanhoja automalleja toisiinsa ero voi olla vieläkin suurempi.

Ajoneuvokannan uudistumisessa on myös kielteisiä suuntauksia. Citymaasturit ovat niissä matkustaville vain vähän turvallisempia kuin muut autot, mutta muille tienkäyttäjille ne ovat huomattavasti vaarallisempia kuin tavalliset henkilöautot.

Monissa tutkimuksissa on todettu, että oikein käytetty turvavyö puolittaa kuolemanriskin liikenneonnettomuudessa. Erityisesti raskaiden ajoneuvojen ammattikuljettajat käyttävät turvavyötä harvemmin kuin yksityisautoilijat.

Taksinkuljettajien keskuudessa turvavyön käyttö on lisääntynyt, ja vyötä käyttävien osuus onkin jo lähes yhtä suuri kuin yksityisautoilijoilla. Vuonna 2018 turvavyön käyttöaste oli keskimäärin 96 prosenttia eli neljä sadasta autoilijasta ei käyttänyt turvavyötä ajaessaan.

Turvavyön käyttö on nykyisin lakisääteistä linja-autoliikenteessä (ei kaupunkiliikenteen linja-autoissa). Siitä huolimatta vain harva linja-autossa matkustava käyttää turvavyötä.

Linja-auto-onnettomuuksissa matkustajien vammojen vakavuudella ja turvavyön käytön välillä on selkeä yhteys. Sen takia linja-autoyhtiöillä ja kuljettajilla on tärkeä tehtävä lisätä omalta osaltaan turvavyön käyttöä.

Linja-autoissa olevat turvavyöt joutuvat kovaan kulutukseen ja ne vaativatkin enemmän kunnossapitoa kuin tavallisten autojen turvavyöt.

Alle 135-senttisen lapsen on käytettävä turvalaitetta ja sen jälkeen turvallisin paikka on takaistuimella. Suomessa lasten turvallisuus autossa on maailman parhaiden maiden tasolla.

Voidaan kuitenkin todeta, että turvaistuinten käyttö ei ole sataprosenttista ja suhteellisen suurta osaa turvavarusteista käytetään väärin.

Turvatyynyn ja etuistuimelle selkä menosuuntaan asennetun turvaistuimen yhdistelmä on hengenvaarallinen. Auton etuistuimella lasta voi kuljettaa selkä menosuuntaan jopa kolmevuotiaaksi, kun istuin on asennettu oikein ja turvatyyny kytketty pois toiminnasta. Tämä on turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää. Henkilövahinkojen riski vähenee 70 prosenttia ja vakavan loukkaantumisen ja kuoleman riski 90 prosenttia, kun lapsi matkustaa oikein asennetussa turvaistuimessa.

Linja-autoihin ei ole olemassa sopivia turvaistuimia. Tämän takia pikkulapset eivät voi matkustaa turvallisesti linja-autolla. Pienen vauvan on turvallisinta istua omassa kaukalossaan linja-autossa eikä koskaan aikuisen sylissä.

Norjassa on nykyisin voimassa laki, jonka mukaan kaikkien uusien linja-autojen, lukuun ottamatta kaupunkiliikenteen linja-autoja, varusteisiin täytyy kuulua turvallinen paikka vähintään kahdelle alle kolmevuotiaalle lapselle. Tästä syystä Norjassa on kehitetty teknisiä ratkaisuja lastenistuinten asentamiseen linja-autoihin. Ratkaisuja on myös kokeiltu vapaaehtoisessa käytössä Ruotsissa, jolloin ne on toteutettu jälkiasennuksena.

Jaakko Klang

Liikenneturvallisuusinsinööri, Varsinais-Suomen Ely-keskus

Liikennetekninen jäsen,
Varsinais-Suomen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.