Lukijalta: Hallitusneuvottelut ja Rkp:n kieli­ehto – toistaako historia itseään?

Puheenjohtaja Antti Rinteen johdolla käydyt hallitusneuvottelut on saatu päätökseen. Maanantaina 3.6. pidetyssä tiedotustilaisuudessa julkistettiin hallituspohja, ministerijako sekä 190-sivuinen hallitusohjelmaluonnos.

Hallitusta on luonnehdittu vasemmistolaisemmaksi kuin monia edeltäjiään. Monissa kommenteissa on viitattu vuonna 1966 aloittaneeseen Rafael Paasion (sd) hallituspohjaan.

Kieltämättä yhtäläisyyksiä löytyy. Paasion kansanrintamahallituksessa istuivat Sdp:n lisäksi Keskustapuolue, Skdl ja Tpsl, eli hyvin samanlainen kokoonpano kuin Rinteen hallituksessa. Vihreitä kun ei tuohon aikaan vielä ollut.

Mutta itse asiassa vieläkin herkullisempi vertailukohta löytyy Paasion hallituksen seuraajasta, maaliskuussa 1968 aloittaneesta Mauno Koiviston (sd) hallituksesta. Niin Koiviston kuin Rinteen hallituksia yhdistää Ruotsalainen kansanpuolue ja puolueen hallitusneuvotteluissa esittämät vaatimukset.

Ensinnäkin,samalla tavalla kuin Koiviston hallitusta muodostettaessa, myös Rinteen hallitukseen tarvittiin Rkp:tä vahvistamaan hallituspohjaa. Toiseksi, aivan kuten puoli vuosisataa sitten, kevään 2019 neuvotteluissa Rkp esitti vaatimuksia ruotsin kielen aseman turvaamiseksi. Ja kolmanneksi, molemmilla kerroilla Rkp:n vaatimukset otettiin hallitusohjelmaan mukaan.

Koiviston hallitusohjelmaan kirjattiin kannanotto peruskoulun kielikysymyksestä, joka sitten opetusministeri Virolaisen johdolla toteutui. Peruskoulussa on koko sen olemassaolon ajan luettu vieraan kielen lisäksi toista kotimaista, ruotsia.

Ainut merkittävä heikennys ruotsin kielen opetuksessa tapahtui vuonna 2004, kun eduskunta poisti toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoitusten pakollisena aineena. Kevään 2019 hallitusneuvotteluissa Rkp:n vaatimus koski juuri tätä päätöstä, mikä käy hyvin selville hallitusohjelman kirjauksesta: ”Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.”

Vaikka Koiviston ja Rinteen hallituksen muodostamisessa löytyy Rkp:n osalta paljon tuttua, yksi asia on kuitenkin 50 vuodessa merkittävästi muuttunut: suhtautuminen ruotsin kielen opetukseen.

Keväällä 1968, peruskoulun kieliohjelmasta päätettäessä, eduskunnan selkeä enemmistö seisoi kahden kielen ratkaisun takana, eikä ruotsin kielen asemasta juuri esiintynyt kritiikkiä.

Ajan henkeä kuvaa hyvin se, että myös Smp:n Veikko Vennamo, joka myöhemmin 1980-luvulla liittyi ruotsin kielen asemaa arvosteleviin poliitikkoihin, äänesti keväällä 1968 ruotsin kielen puolesta.

Sen sijaan Smp:n perilliset, oppositiossa istuvat perussuomalaiset, tuskin tulevat kannattamaan hallitusohjelmaan kirjattua ”pakkoruotsin” palauttamista ylioppilaskirjoituksiin. Eivätkä perussuomalaiset ole tässä asiassa yksin, ruotsin kielen vastustajia löytyy lähes kaikista puolueista – myös hallituspuolueista.

Yli 30 vuotta jatkunut kiista ”pakkoruotsista” on muuttanut kieli-ilmapiiriä ja siksi on varmaa, että toisen kotimaisen kielen asemasta tullaan käymään kiivaita keskusteluja tällä hallituskaudella.

Vielä löytyy yksi asia, jossa historia toistaa itseään. Aivan kuten puoli vuosisataa sitten, myös Rinteen hallitukseen valittiin selkeästi toisen kotimaisen kielen asiaa ajava opetusministeri. Nähtäväksi jää, pystyykö opetusministeri, vasemmistoliiton Li Andersson, samaan kuin Johannes Virolainen puoli vuosisataa sitten.

Janne Väistö

Pohjoismaiden historian tutkija, Åbo Akademi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Bongou
Kotimainen kielemme voisi olla saamen kielikin
Ruotsin aikanaan kirjoitin yo-kokeissa arvosanalla B. Se stressasi eniten. En koe ruotsin kieltä toiseksi kotimaiseksi kieleksi. En vaikka Turun seudulla asunkin. Miksi saanea ei voisi kirjoittaa? Tai viittomakieltä? En ymmärrä tätä ruotsin kielen pakollisuutta. Lukio on toki yleissivistävä mutta harvoin sitä korkeakoulussa lukee materiaalit ruotsiksi kyllä ne englanniksi ovat. En ole itse tarvinnut ruotsin kiektä missään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »