Lukijalta: Kirkollisiin hautajaisiin on monia näkökulmia

Kiitos vapaa-ajattelija Stig-Göran Lindqvistille asiallisesta kirjoituksesta kirkollisista hautajaisista (TS 5.6.).

Kirjoituksessa hän otti kantaa kirkkoon kuulumattoman vainajan siunaamiseen juridisesta näkökulmasta. Kristillisissä hautajaisissa ovat kuitenkin vielä tärkeämpiä sielunhoidolliset ja teologiset näkökulmat.

Hautajaiset ovat poikkeuksellinen juhla, koska käytännössä ne tehdään omaisia varten ja juuri heidän surutyötään tukemaan.

Monet haluavat kuoleman kohdatessaan kuulla sielunhoidollisia toivon sanoja ikuisesta elämästä. Varmasti myös papin viimeistä siunausta vainajalle pidetään tärkeänä, vaikkei se jälkikäteen enää ketään pelastakaan.

Omaisten toiveen lisäksi kirkkoon kuulumattoman vainajan siunaamisella pitää olla teologinen ja juridinen peruste.

Teologinen peruste on kaste ja aiempi kuuluminen seurakuntaan. Ajatellaan, että vain Jumala lopulta tuntee ihmisen sydämen ja uskon, jolla hän on ottanut kasteen pelastavan armon vastaan. Toinen ihminen tai pappi ei voi siis suoraa päätä tuomita kirkkoon kuulumatonta pelastuksen ulkopuolelle.

Lainsäädäntö taas otetaan huomioon tiedustelemalla vainajan kantaa kristilliseen hautaukseen.

Kirkollinen hautaus ei siis ole Lindqvistin ajattelema automaatio kenelle tahansa, vaikka omaisten toive pyritään mahdollisuuksien mukaan täyttämään.

Itsekin nuorena pappina kipuilin, voinko kirkosta eronneen arkulla sanoa: "Jeesus Kristus herättää sinut viimeisenä päivänä." Tuolloin avun toi vanha kollega, joka tokaisi: "kohtahan jatkuu – viimeisenä päivänä herättää sinut viimeiselle tuomiolle tutkittavaksi."

Lopulta kuoleman edessä on kysymys iankaikkisuudesta, jossa ei auta kirkon tai vapaa-ajattelijoiden juridiset tutkimukset vainajan vakaumuksesta.

Seurakuntana voimme vain siunata poislähtenyttä matkalleen sekä rukoilla armollista ja rakastavaa Jumalaa – Hän tuntee ne sydämet, jotka Hänen puoleensa kääntyvät.

Pasi Jaakkola

TT, kappalainen

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vastaa
Jurmalainen
Onko kirkkoon kuulumaton aina ateisti
Jotenkin kummallisella tavalla leimautuu kirkkoon kuulumaton ihminen ateistiksi, vaikka hänen ajatuksensa ja tuntemuksensa olisivat jotain muuta. Ero kirkosta saattaa johtua muistakin syistä kuin uskon loppumisesta. Uskohan on spontaani asia, joka ei välttämättä kaipaa rituaaleja ja jossain pappien kokouksissa päätettyjä oppeja. Joissakin vähemmän kirkollisiksi tai uskonnollisiksi koetuissa yhteyksissä on Hänet tuolla ylhäällä ku-vattu ystävälliseksi ja ihmistä ymmärtäväksi, ei tuomitsevaksi Isäksi, joka tukee hädässä olevaa. Hänen lähettiläinään itseään pitävät erilaisten uskonsuuntien edustajat muistavat tuomita ja kehitellä sääntöjä, joilla ihmi-sen elämää vaikeutetaan Hänen nimissään. Ja sen päälle käsketään häntä rakastaa, pelätä, kunnioittaa ja uskoa häneen. Kaipaako vainaja siunausta, kuka sen varmaksi tietää, vai onko kyseessä vain omaisten oman mielen rauhoittaminen. Eräs esimerkki tapakristillisyydestä ovat tiettyjen päivien aikana tapahtuvat vierailut haudoilla, tai muistosanat kukkalaitetta arkulle laskiessa. Vainaja on saattanut kaivata tapaamisia odottaes-saan poismenoaan, mutta silloin ei ollut kenelläkään aikaa, mutta siunaustilaisuudessa rakkautensa voi julistaa puolen minuutin sessiossa, johon kuuluu kukkien lasku ja ontuvan värssyn lukeminen. Sopiiko tähän loppuun tarina, jona kerran luin jostain lehdestä: Taivaaseen äskettäin päätynyt vainaja tapasi siellä pilvipolulla kulke-neen vanhan, alakuloisen miehen. Kun taivaan uusi asukas kysyi, miksi hän oli surullinen, osoitti vanhus pitkää pöytää, jonka ympärillä istui toinen toistaan koreampia ja ylväämpiä miehiä. Vanhus huokasi ja sanoi, he ovat ottaneet paikkani ja minulla ei ole juuri mitään tehtävää...

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ari Hyvönen
Vast: Onko kirkkoon kuulumaton aina ateisti
Kun on kirkosta eronnut niin mielestäni on turha vinkua kirkon palveluksia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Onko kirkkoon kuulumaton aina ateisti
Jurmalainen: "Jotenkin kummallisella tavalla leimautuu kirkkoon kuulumaton ihminen ateistiksi, vaikka hänen ajatuksensa ja tuntemuksensa olisivat jotain muuta. Ero kirkosta saattaa johtua muistakin syistä kuin uskon loppumisesta."

Itse erosin kirkosta jo nuorena, alle kaksikymppisenä. Ei se oikeastaan johtunut uskon loppumisesta, se usko kun ei ollut edes syttynyt.
Aika pitkään sitä piti itseään ateistina, varsinkin kun ei ollut käsitteet vielä hallussa.
Jossain vaiheessa sitten huomasi että ateistit olivat minun makuuni aivan liian kiihkeitä oppinsa kanssa ja olivat jakaantuneet useisiin 'lahkoihin', kuten uskovaisetkin.
Melkoinen shokki oli se kun vapaa-ajattelijoiksi järjestäytyneet ateistit alkoivat kehitellä itselleen seremonioita, samat kuin kirkon sakramentit.
Jonkin aikaa sitten määrittelin itseni pakanaksi, jossa pakana tarkoittaa ihmistä jota ei ole käännytetty.
Vaan sitten nuo pahuksen pakanatkin alkoivat perustaa omia uskontojaan. Nyt sitten pitää luokitella itsensä uskonnottomaksi. Ajattelin myös termejä uskoton tai uskomaton, mutta niissä on mahdollisuus väärin ymmärtämiseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
TAUNO HOVIRINTA
Kirkkoon kuuluminen!
Uskontokuntiin kuulumattomia ihmisiä on maailman väestöstä enemmistö.
Kysyttiin, onko kirkkoon kuulmaton aina ateisti eli jumalan kieltäjä. Ei ole.
Suurin osa maailman ihmisistä on uskontokuntiin kuulumattomia.
Agnostikko on kaikkea epäilevä. Minkäänlaisten jumalten tai yhden jumalan olemassaoloa ei pystytä aukottomasti todistamaan. Samoin ei pystytä todistamaan, ettei jumalia tai jumalaa ole. Se on pelkkä uskomus
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
T.S.
Palaaminen
Pasi Jaakkola: "Teologinen peruste on kaste ja aiempi kuuluminen seurakuntaan. Ajatellaan, että vain Jumala lopulta tuntee ihmisen sydämen ja uskon, jolla hän on ottanut kasteen pelastavan armon vastaan. Toinen ihminen tai pappi ei voi siis suoraa päätä tuomita kirkkoon kuulumatonta pelastuksen ulkopuolelle."

Sunnuntaisinhan tulee aina tuo radion uskonto-ohjelma Horisontti.
Nyt oli aiheena muslimit kuluttajina ja ohjelman vieraana oli muun muassa suomalainen käännynnäinen. Ohjelman toimittaja hyvin korrektisti käytti ilmaisua 'islamiin palannut'. Muslimien mielestä kaikki ihmiset ovat muslimeja, kukaan ei siis käänny vaan palaa islamiin.

Mielenkiintoista huomata että Pasi Jaakkola on vähän samoilla linjoilla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »