Lukijalta: Lisää kosmetiikkaa Itämeren suojeluun

Maatalouden ympäristöehdot vaativat viljelijöitä perustamaan kolme metriä leveitä suojakaistoja vesistöihin rajoittuvien peltojen reunoihin. Kaista kylvetään monivuotiselle heinälle eikä sitä saa lannoittaa.

Tämän kaistan pitäisi muka sitoa pellolta veden mukana kulkeutuvaa maa-ainesta ja vesiliukoisia väkilannoitteita.

Ei se tee kumpaakaan. Ei valuva vesi pysähdy kaistalle. Ei myöskään kiintoaines. Jos pysähtyisi, syntyisi pellon reunaan pian pato. Se vähäinenkin ravinnemäärä, jonka kaista sitoo kasveihin, vapautuu syksyllä kasvuston kuihtuessa.

Nyt Turun yliopisto puuhaa hanketta, jossa joenrinteeseen suojakaistan ja veden väliin istutetaan tyrnipensaita sitomaan vahvoilla juurillaan maata ja pidättämään ravinteita (TS 2.6.).

Ei heinittyneistä jokipenkoista irtoa maa-ainesta. Pellolta veden mukana valuvaa maa-ainesta ja ravinteita pensaat pysäyttävät vielä vähemmän kuin suojakaistat.

Tällainen ympäristökosmetiikka näyttää estävän todellisten ongelmien tunnistamisen ja tunnustamisen.

Perusongelmia on kaksi: vesiliukoiset väkilannoitteet ja peltojen humuskato. Väkilannoitteet on tehty kulkemaan veden mukana ja sen ne myös tekevät. Se osa, jota kasvit eivät pyydystä käyttöönsä, valuu pohja- ja pintavesiin; fosfori sitoutuu osittain maahan.

Nykyviljely on tutkimusten mukaan hävittänyt viimeisten 60 vuoden aikana pellon humuksesta noin 40–50 prosenttia. Se tarkoittaa, että pellon veden- ja ravinteidenpidätyskyky on pudonnut puoleen.

Pahinta on kuitenkin pellon mururakenteen rappeutuminen, jonka seurauksena maa-aines on 1970-luvulta lähtien alkanut kulkeutua veden mukana sekä pintahuuhtoutumana että pellon sisäisenä liettymisenä. Humushäviön yhä jatkuessa tilanne muuttuu entistä pahemmaksi.

Tilanteen korjaaminen vaatii tarttumaan härkää sarvista. Ravinnevalumat loppuvat vain väkilannoitteiden käytön lopettamisella.

Rakennevaurioiden korjaaminen onnistuu vain paluulla maatalouden juurille eli monipuolisiin viljelykiertoihin. Tähän opastaa hyvin TS:ssa 1.6. ollut erinomainen juttu peltojen hiilensidonnasta. Yksinkertaisin ja paras ratkaisu on luomuviljely.

Seppo Lohtaja

luomukonkari

Uusikaupunki

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Mankala
Osuvasti sanottu
Tyrnipuskahanke voisi tukehtua omaan sauhuunsa. Perusteet löytyvät tästä kirjoituksesta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
T.S.
Entä imeytyskenttä?
Seppo Lohtaja toteaa ettei tuo suojakaista toimi, ei pysähdy vesi, ei pysähdy ravinteet.

Tuo vesien varrella viljely ei ole minun alaani, mutta tulipa mieleen imeytyskentät / maasuodattamot. Nehän ovat toimivia ja hyväksyttyjä menetelmiä kiinteistöjen jätevesien puhdistuksessa. Olettaisi että nämä suojakaistatkin sentään joten kuten toimisivat.
Tässä sitten muutama sitaatti kirjoituksesta:
- Pellolta veden mukana valuvaa maa-ainesta ja ravinteita pensaat pysäyttävät vielä vähemmän kuin suojakaistat.
- Perusongelmia on kaksi: vesiliukoiset väkilannoitteet ja peltojen humuskato.
- Nykyviljely on tutkimusten mukaan hävittänyt viimeisten 60 vuoden aikana pellon humuksesta noin 40–50 prosenttia.
- Pahinta on kuitenkin pellon mururakenteen rappeutuminen, jonka seurauksena maa-aines on 1970-luvulta lähtien alkanut kulkeutua veden mukana sekä pintahuuhtoutumana että pellon sisäisenä liettymisenä.

Näihin ongelmiin Lohtaja tarjoaa kahta ratkaisua:
- Ravinnevalumat loppuvat vain väkilannoitteiden käytön lopettamisella.
- Yksinkertaisin ja paras ratkaisu on luomuviljely.

Tuohon humuskatoon ja maan rakenteen rikkoutumiseen auttaisi myös vahvasta muokkaamisesta luopuminen ja suorakylvöön siirtyminen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »