Lukijalta: Lasten ja nuorten hyvinvointi on vahvasti yhteydessä ihmisiin, joita lapsi rakastaa

Raisa Cacciatore, lastenpsykiatri ja asiantuntijalääkäri, kirjoitti Helsingin Sanomissa 6.5. siitä, miten perheen ihmissuhdetaidot suojaavat nuoren kehitystä. Nuoret voivat kaikilla tavoilla mitattuna paremmin, jos heillä on kiinnostuneet ja hyvin toimivat vanhemmat.

Lisäksi Tuomas Kurttila, entinen lapsiasiavaltuutettu, kirjoitti, miten parisuhteen toimimattomuus vaikuttaa lapsiin ja moniin läheisiin sekä heikentää ihmisen työ- ja toimintakykyä (HS 27.4.). Nimenomaan näiden syiden vuoksi pitäisi auttamistyön, on se sitten kuntoutusta, hoitoa tai tukemista, kohdistua suhteisiin perheen sisällä tai lähiverkostoissa.

Lainaan vielä Jussi Sudenlahtea, joka kirjassa Tulevaisuuden lastensuojelu (2018) kirjoittaa: "on käsittämätöntä, että nykytiede on saanut aukottomia tutkimustuloksia siitä, että lapsen ja nuoren aivojen keskeisimmät rakenteet syntyvät vuorovaikutuksellisesti suhteessa ympäristöön, ja silti lähetämme suuren osan lapsista ja nuorista yksilöhoitoon."

Samaan aikaan yhteiskunnassamme käydään keskustelua siitä, miten eri palveluihin joudutaan jonottamaan pitkiäkin aikoja. Kurttila totesi kirjoituksessaan myös, että palvelujen tarve ja tarjonta eivät kohtaa ja tämän vuoksi moni jää vaille apua.

Ajattelen, että jonot palveluihin ovat loppujen lopuksi ihmisten luomia, joten ihmiset voivat myös purkaa jonoja ohjaamalla apua tarvitsevat monipuolisempiin palveluihin.

Mietinkin tässä ja haastan teidätkin miettimään, että millä kaikilla muilla keinoilla lapsia, nuoria ja perheitä pystyttäisiin auttamaan?

Kirjoitukseni tarkoitus on tuoda yksilöhoidon rinnalle myös muita vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi perheterapiaa. Perheterapialla ja perhenäkökulmalla olisi paljon annettavaa muun muassa lastensuojelussa, sosiaalityössä ja päihdehuollossa sekä erilaisissa mielenterveyspalveluissa.

Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa, kritisoida tai mitätöidä muita hoitomuotoja, vaan tuoda uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia palvelukentän monimuotoisuuteen.

Yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat välttämättömiä ihmisen olemassaololle ja toiminnalle. Ihminen tarvitsee aina toista ihmistä ja ihmissuhteiden merkitys ihmiselle on suuri.

Yleisiä syitä hakeutua perheterapiaan ovat esimerkiksi muutokset elämäntilanteessa, lasten syntymä ja kasvattaminen, vanhemmuus, vanhempien keskinäinen suhde, suhde isovanhempiin tai perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Myös suuremmat elämänkriisit kuten perheen hajoaminen tai kuolema voivat olla syynä perheterapiaan hakeutumiselle.

Perheen väliset suhteet ovat perheterapiassa ensisijaisia. Tietoa siitä, miten perhe voisi paremmin, rakennetaan perheen kanssa yhdessä.

Perheterapiassa tähdätään siihen, että muutokseen tarvittavat voimavarat löytyvät asiakkaan perheestä tai lähiverkostosta. Asiakasta ei siirretä palvelusta toiseen, vaan ympärille pyritään saamaan lisää ihmisiä, jotka tuovat tarvittavia voimavaroja.

Mielestäni perheterapeutit, erilaisten suhteiden terapeutteina, ovat suuri voimavara yhteiskunnan palveluverkostossa.

Piia-Mari Ilomäki

perhe- ja paripsykoterapeutti

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.