Lukijalta: Suomi arktisen alueen kehittämisen keskiöön

Suomen vetovastuu Arktisen neuvoston puheenjohtajana päättyi ilman neuvoston jäsenten perniteisesti laatimaa päätösasiakirjaa.

Joidenkin mielestä tämä oli pettymys etenkin, kun paikalle oli saatu sekä USA:n että Venäjän korkeinta johtoa.

Neuvoston roolia onkin katsottava uudesta näkökulmasta, jos sen halutaan jatkossa olevan alueen kehittämisen keskiössä. Sen asemaa ovat kuitenkin heikentämässä maailman taloudesta päättävien USA:n, Venäjän ja Kiinan valtapyrkimykset arktisella alueella.

Olisiko Suomenkin aktivoiduttava ja ajettava voimakkaammin omia intressejään alueen kehittämisessä?

Voisimme olla nykyistä tärkeämmässä roolissa pohjoisten alueiden kehittäjänä omilla vahvuuksillamme.

Tukeudumme liikaa EU:ta hallitsevaan perinteiseen keskieurooppalaiseen näkökulmaan, jonka ympärille koko EU-filosofia perustuu. Tosiasiassa suurimmat poliittiset ja taloudelliset näytelmät nähdään pohjoisella napa-alueella, jonka rikkauksien hyödyntämisestä ja uusien kulkureittien avautumisesta ennakoidaan uutta talousbuumia.

Pohjoisen Jäämeren radan rakentaminen Rovaniemeltä Kirkniemeen avaa erityisesti Pohjois-Suomelle aivan uudet kehitysnäkymät. Mahdollinen tunnelihanke Suomen ja Viron välillä olisi Euroopan uusi tiekartta Jäämerelle. Luoteisväylän avautuminen kauppamerenkululle kytkee nämä alueet suoraan maailman suurimmille vientimarkkinoille.

Pohjois-Suomen metsäteollisuudelle ja muiden alojen viennille Kirkniemen kautta avautuvat lyhyemmät ja nopeammat kuljetusreitit Aasian markkinoille.

Pohjois-Suomi houkuttelee uusia investointeja ja luo vakautta alueen kehittämiselle, jonka verotuloista myös valtio hyötyy.

Suomen, Norjan ja Ruotsin taloudelliset yhteistyömahdollisuudet monikertaistuvat ja niinpä niiden tuleekin kääntää EU:n toiminnan painopistettä pohjoisille alueille. Suomen tuleva EU:n puheenjohtajuus tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden.

Vireillä on useita mittavia yhteistyöhankkeita arktisella alueella.

Suomi on ollut aktiivinen ns. koilliskaapelin rakentamisessa Jäämeren kautta Aasiaan. Se yhdistäisi Euroopan dataverkot maailman suurimmille markkinoille. Suomi voisi hyötyä hankkeesta suurten konesalien rakentamisena. Tähän liittyvien investointien määräksi arvioidaan 1,38 miljardia euroa.

Suomella ja Venäjällä on yhteistä näkökulmaa arktiselle alueelle. Molemmat ovat erikoistuneet rakentamaan pohjoisen oloihin sopivia koneita ja laitteita.

Suomalaiset rakensivat venäläisille ensimmäiset jäänmurtajat, jotka mahdollistivat ympärivuotisen laivaliikenteen Jäämeren rannikolla ja sinne laskevilla joilla. Vaikka venäläiset rakentavat itse uusimmat järeät ydinkäyttöiset jäänmurtajansa, näyttää myös heidän omistamansa Helsingin telakka hyötyvän jo nyt ”Jäämeribuumista”. Telakka varautuu rakentamaan pohjoiseen sopivia jokiristeilijöitä ja rannikkoaluksia.

Paavo Kajander

metsänhoitaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.