Lukijalta: Uuden sukupolven miesjohtajat uskovat nykypäivän rohkeisiin naisiin

Talouselämä (nro 18/2019) listasi Suomen yrityselämän vaikutusvaltaisimmat naiset. Listalla on 100 päättäjänaista, jotka toimivat suurten ja kansainvälisten yritysten johtotehtävissä tai hallituksissa. Naisten osuus johtotehtävissä on 20 vuodessa kasvanut ja heidän asemansa on vahvistunut.

Virkistävää on huomata, että päättäjänaisten listalle on noussut monia uusia kasvoja ja myös muutamia nuoria naisia. Edelleen tyypillisin naisjohtaja on yli 50-vuotias kauppatieteilijä, jonka urapolulla on useamman vuoden työkokemus teolliselta toimialalta ja eläköitymisen jälkeen ura jatkuu yleensä hallitusammattilaisena.

Me tämän mielipiteen kirjoittajat olemme tutkineet naisjohtajien etenemistä ylempiin johtotehtäviin, Kukkamo vuonna 2009 ja Arminen vuonna 2018. Todetusti naisten osuus johtotehtävissä on kasvanut noin 10 vuodessa, mutta mitkä tekijät ovat edistäneet naisjohtajien etenemistä ylempiin johtotehtäviin, ja ovatko yrityskulttuuri sekä asenteet naisjohtajista muuttuneet merkittävästi tässä ajassa?

Naisten osuus on lisääntynyt suomalaisten yritysten johdossa valitettavan hitaasti ja havaittavissa on vain muutaman prosentin vuotuinen kasvuvauhti (vuonna 2014 24 prosenttia, vuonna 2019 29 prosenttia).

Kasvun suunta on oikea ja nykyisille sukupolville nainen johtotehtävissä ei ole enää ihmetyksen aihe. Asenteet johtamisesta yritysmaailmassa ovat muuttuneet.

Yrityselämässä on havaittavissa muutoksia naisjohtajien vastuissa sekä naisten osuuden lisääntymisessä toimialoilla, joita ei aikaisemmin ole mielletty naisille ominaisina. Nykypäivänä yhä useampi nainen vastaa miljardiluokan liiketoiminnasta.

Rohkeat ja edistykselliset yritykset ovat myös huomanneet kyvykkäiden naisten osallisuuden johtotehtävissä olevan koko yrityksen etu. Lisäksi nuoremmat uuden sukupolven miesjohtajat eivät enää pelkää nostaa naisia yritysten johtoon.

Myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on nykypäivänä joustavampaa ja yhä useampi nuori isä jää lasten kanssa kotiin äidin palatessa työelämään.

Useamman vuoden ajan Suomen hallituksella on ollut tavoitteena nostaa naisten asemaa yritysten johtotehtävissä ja hallituksissa. Naisten osuutta onkin saatu kasvuun naiskiintiöiden avulla sekä pörssiyhtiöiden hallintointikoodissa vuodesta 2003 lähtien olevan suosituksen myötä.

Naisten osuus on silti noussut vain 29 prosenttiin, kun tavoite on ollut 40 prosenttia. Suomessa on vielä yrityksiä, joiden johtotehtävät ovat täysin miesvaltaisia.

Onneksi nämä täysin miesvaltaiset alat ja hallitukset alkavat olemaan vanhanaikaisia ja jopa paheksuttavia.

Viime hallituskaudella hallitusohjelmassa ei ollut lainkaan huomioitu miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Uuden hallituksen tulee hallitusohjelmassaan jatkaa tasa-arvotyötä entistä kunnianhimoisemmin ja tälle on löydettävä resursseja sekä tasa-arvoa edistäviä konkreettisia toimenpiteitä.

Tasa-arvotyö vaatii laajoja yhteiskunnallisia linjauksia ja rakenteellisia muutoksia.

Yksistään emme voi syyttää yhteiskunnan rakenteita siitä, etteivät naiset ole edenneet miesten tavoin johtotehtäviin. Naisten tulee olla kunnianhimoisia, tavoitteellisia ja jopa röyhkeitä saavuttaakseen korkeampia johtotehtäviä. Naisten on myös opittava verkostoitumaan entistä enemmän ja löydettävä oikeat verkostot.

Yhdessä naiset ovat vahvempia ja vain yhdessä tekemällä syntyy tuloksia, myös tasa-arvossa. 

Miehiä suosiva yrityskulttuuri muuttuu, kun naiset näyttävät osaamisensa, kyvykkyytensä sekä vaativat samoja tehtäviä ja samaa palkkaa kuin miehet.

Uuden sukupolven miesjohtajat mahdollistavat naisten urakehityksen, koska he uskovat rohkeiden naisten tuloksentekokykyihin ja johtamisosaamiseen. Naisten kannattaakin olla rohkeita ja tarttua uusiin haasteisiin ja kerryttää monipuolisesti työkokemusta.

Suomen yrityselämän nykyiset vaikutusvaltaisimmat naiset ovat osoittaneet, että rohkeus kannattaa!

Larisa Arminen

ekonomi

Lappeenranta

Wilhelmiina Kukkamo

ekonomi

Ilmajoki

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.