Lukijalta: Yritystukien karsimisen vaikeus ja aluepolitiikan epäsuhta

TS/Jonny Holmén
Se miten EU-rahat jaetaan vaikuttaa monella tavalla myös Varsinais-Suomeen. Tulevat linjaukset vaikuttavat niin julkisen sektorin hankkeisiin kuin yritysten kehittämiseen ja niiden saamiin tukiin, toteaa kirjoittaja.
Se miten EU-rahat jaetaan vaikuttaa monella tavalla myös Varsinais-Suomeen. Tulevat linjaukset vaikuttavat niin julkisen sektorin hankkeisiin kuin yritysten kehittämiseen ja niiden saamiin tukiin, toteaa kirjoittaja.

Seuraavaa EU:n rakennerahastokautta valmistellaan kovaa vauhtia EU-jäsenmaissa. Ministeriöiden johdolla tehdään hyvin konkreettista tulevaisuuspolitiikkaa.

Se miten EU-rahat jaetaan vaikuttaa monella tavalla myös Varsinais-Suomeen. Tulevat linjaukset vaikuttavat niin julkisen sektorin hankkeisiin kuin yritysten kehittämiseen ja niiden saamiin tukiin.

Hallitusneuvottelujen alettua yritystuet ovat nousseet esille potentiaalisina leikkauskohteina. Yksinkertainen määritelmä yritystuelle on, että yritystuki on yritykselle julkisista varoista maksettavaa tukea. Kuulostaa yksikertaiselta, mutta todellisuudessa suorien yritystukien lisäksi varsinkin suurteollisuudelle maksetaan myös erilaisia epäsuoria yritystukia.

Yritystuet on helppo nostaa keskustelussa esille, mutta yritystukien kohdentuminen, myöntäminen ja vaikutusten arviointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Hallitukset toinen toisensa jälkeen ovat pyrkineet karsimaan yritystukia, mutta tukien määrä näyttää vain nousevan hallitus toisensa jälkeen.

Yritystuet eivät kohdennu vain pk-sektorin yrityksille. Suurimmat tukien saajat ovat kategorisesti suuryrityksiä. Vuositasolla erilaisten yritystukien määrä on noin miljardi euroa. Selvästi yritystukipottia ovat viime vuosina kasvattaneet energiaan liittyvät tuet. Vuonna 2017 valtio maksoi uusiutuvan energian tuotantotukea 100 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Alueiden kehittämisen kannalta erilaiset EU-hankkeet ja tuet ovat monella tavalla tarkasteltuna perusteltuja.

Kun puhutaan yritysten tukemisesta en enää näe tarkoituksenmukaisena sitä, että suorien yritystukien potti jaetaan aluepoliittisin perustein. Eikö Suomen edun mukaista olisi tukea pieniä innovatiivisia yrityksiä huolimatta siitä, missä ne toimivat?

Business Finlandin rahoituksessa yrityksen sijainnilla ei ole merkitystä, mutta Ely-keskusten myöntämissä yritysten kehittämisavustuksissa yrityksen maantieteellisellä sijainnilla on merkittävä rooli.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen rahoituslinjaus on maan kireimpiä. Se myöntää yritysten kehittämisavustusta vain alle viisi vuotta vanhojen pk-yritysten kansainvälistymisen ja sitä tukevan tuotekehityksen menoihin. Hankkeilla on lisäksi tarkat rajat ja korvattavien kustannusten lista on kaikille julkinen.

Tällä linjauksella ja sillä rahalla, joka Varsinais-Suomen Ely-keskuksella on, edistämme noin 25–30 pk-yrityksen matkaa maailman markkinoille.

Ely-keskuksen linjaus on saanut kiitosta niin asiakkailta kuin kumppaneiltamme. Ely-keskus ei tue vuosi toisensa jälkeen samoja yrityksiä eikä linjausta voi moittia siitä, että myönnetty tuki vääristää kotimaan markkinoita.

Laajalti olemme sitä mieltä, että Suomi tarvitsee sellaisia innovatiivisia uusia yrityksiä, jotka harjoittavat vientitoimintaa.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen määräraha tähän toimintaan on noin miljoonaa euroa vuodessa. Tarvetta olisi kaksin- tai kolminkertaiseen määrään. Kysyntää on paljon.

Samaan aikaan esimerkiksi monissa Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa vastaava määräraha on monikertainen eikä rahalle löydy yhtä tiukat kriteerit täyttäviä yrityksiä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat yritykset saavat enemmän tukia kuin samankokoisten Pirkanmaan tai Varsinais-Suomen kasvukeskusten yritykset yhteensä.

Tulevan kesän ja syksyn aikana valmistellaan EU:n eri ohjelmien seuraavan rahoituskauden periaatteita. Perinteisesti Itä- ja Pohjois-Suomi on saanut huomattavasti enemmän EU-rahaa kuin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat. Rahanjaon epäsuhta on perustunut pääasiassa siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomella on ollut oma mittavat resurssit turvannut rahoitusohjelma.

Nyt kuitenkin valmistellaan vain yhtä koko maan kattavaa ohjelmaa, jonka rahajako voisi perustua esimerkiksi maakunnan väkilukuun. Tämä ehdotus ei poista Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteitä, mutta se takaa tasapuolisemman rahanjaon eri maakuntien välillä.

EU:n rakennerahastoilla on saatu Suomessa aikaan toivottuja ja merkittäviä tuloksia. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kehittyneet merkittävästi rakennerahastopolitiikan tuloksena. Siksi tarve voimakkaaseen alueiden väliseen erotteluun on tarpeetonta uudella rakennerahastokaudella 2021–2027.

Se onko Suomessa yksi tai kaksi EU:n rakennerahasto-ohjelmaa ei ole vähäpätöinen päätös. Viime kädessä tämä päätös on maan hallituksen ja eduskunnan käsissä.

Yksi ohjelma ei olisi ainoastaan Varsinais-Suomen näkökulmasta hyvä päätös, se tukisi myös suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehitystä aiempaa enemmän siellä, missä taloudellinen aktiviteetti sijaitsee. Tässä sivussa myös Varsinais-Suomen Ely-keskus saisi toivomansa kaksin- tai kolminkertaiset resurssit maakunnan pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen.

Timo Metsä-Tokila

elinkeinovastuualueen johtaja

Varsinais-Suomen Ely-keskus

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.