Lukijalta: Vanhusten kotihoito kuntoon

Kunnat ovat jo kauan halunneet, että vanhuksia hoidetaan kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoitoon on panostettu ja hoitajia palkattu lisää vuosien varrella. Silti kotihoidon taso on viime aikoina ollut arvostelun kohteena mediassa.

Tähän arvosteluun on muutamia selviä syitä. Jos kunnat haluavat hoitaa vanhuksia heidän omissa kodeissaan, vanhusten pitäisi olla siinä kunnossa, että se on mahdollista.

Vanhusten kuntoon vaikuttaa se, että heidän lääkityksensä on oikealla tasolla. Tämän mahdollistaa se, että vanhusten lääkityksen määrittää geriatrian lääkäri. Heillä on oikeanlainen tuntemus vanhusten sairauksiin ja sitä kautta tietämys esimerkiksi muistisairaiden lääkityksestä.

Jokaiseen kuntaan pitää saada geriatrian lääkäreitä, jotka selvittävät niiden vanhusten henkilökohtaisen lääkityksen, joita on tarkoitus hoitaa kotona tai sijoittaa kunnallisiin hoivalaitoksiin. Myös yksityisten hoivalaitosten pitää palkata geriatrian lääkäreitä, jotka selvittävät laitoksiin sijoitettavien vanhusten lääkinnälliset tarpeet.

Nämä vanhusten hoitoon erikoistuneet lääkärit ottavat myös vastuun vanhusten lääkemääräyksistä ja seuraavat vanhusten kuntoa säännöllisesti siten, että vanhusten kunto ja toiminnallisuus pysyy mahdollisimman hyvänä. Näillä toimilla vanhukset pysyvät mahdollisimman hyväkuntoisina ja ovat valmiimpia myös pitkäaikaiseen kotihoitoon.

Vanhusten hoitajia on koulutettu vuosien varrella satoja, mutta suuri osa heistä on hakeutunut muille aloille töihin. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi vanhusten kotihoidossa pitää olla aikaa hoitaa vanhuksia niin, että he saavat lääkkeensä oikeaan aikaan samoin kun aamupalat, lounaat ja päivälliset. Ehkäpä tärkeimpänä on se, että hoitajilla pitää olla aikaa myös keskustella hoidettavien vanhuksien kanssa.

Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat muistisairaat vanhukset. Heidän kohdallaan on ensiarvoisen tärkeää, että hoitaja ehtii myös valvoa hoidettavan vanhuksen ruokailua. Tänä päivänä monen muistisairaan ruoka unohtuu syödä ja vanhuksen kunto alkaa huonontua.

Suuri osa näistä sadoista hoitajista, jotka ovat lähteneet muihin ammatteihin on lähtenyt juuri sen vuoksi, ettei ole aikaa hoitaa vanhuksia haluamallaan inhimillisellä tavalla, niin kuin heitä on siihen koulutettu.

Hoitajat on koulutettu hoitamaan vanhuksia keskustellen ja auttaen arjen askareissa vanhusten kotona, mutta kunnat ja yksityiset hoivalaitokset ovat tämän estäneet liian kireillä aikatauluillaan. Yksi hoitaja pystyy hoitamaan noin neljästä viiteen vanhusta työvuoronsa aikana. Silloin vanhukset saavat ja hoitajat pystyvät antamaan hyvää hoitoa.

Tämä mitä tässä edellä mainitsin tarkoittaa sitä, että kuntien ja yksityisten hoivalaitosten pitää palkata lisää hoitajia ja erityisesti geriatrian lääkäreitä. Ja antaa näille kummallekin ryhmälle myös aikaa keskittyä vanhusten hoitoon.

Kaikki tämä pitää kustantaa verovaroista, mutta kukapa ei meistä antaisi tähän arvokkaaseen työhön verovaroja, koska tämä hoivan tarve meitä jokaista aikanaan odottaa.

Pertti Leppänen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.