Lukijalta: Lapset puheeksi -menetelmä tukee opettajan työtä

Turun Sanomat uutisoi 9.5. Suomen Luokanopettajat ry:n tiedotteen, jonka mukaan luokanopettajien työmäärää ollaan lisäämässä. Valitettavasti tiedotteesta saa vaikutelman, että se perustuu puutteelliseen ymmärrykseen Lapset puheeksi -menetelmästä.

Kouluihin tarkoitettu Lapset puheeksi -keskustelu on kehitetty yhdessä koulujen kanssa. Tavoite on tukea oppilaan kasvua ja oppimista sekä koulun ja perheen yhteistyötä opetussuunnitelman mukaisesti.

Opettajat ovat kokeneet menetelmän tutustumisen välineenä, joka kertoo monipuolisesti oppilaan elämästä ja hänen vahvuuksistaan.

Teemat käsittelevät tavallista arkea, kuten syömistä, nukkumista ja pelaamista, jotka liittyvät suoraan oppilaan koulunkäyntiin.

Keskustelu vahvistaa opettajan ja huoltajien välistä yhteistä ymmärrystä, kuinka oppilasta voidaan tukea kasvussa ja oppimisessa parhaiten.

Huoltajat ja opettaja valitsevat yhdessä keinoja tukea oppilaan vahvuuksia ja auttaa häntä selviytymään mahdollisten vaikeiden asioiden kanssa.

Menetelmä sopii jokaisen perheen kohtaamiseen ja olemassa oleviin rakenteisiin. Se ei ole tiedonkeruulomake tai vain oppilashuollon menetelmä.

Kouluilla on pääosin myönteisiä kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmästä. Opettaja pystyy paremmin tukemaan oppimista, kun hän ymmärtää oppilaan arkea kokonaisuutena. Yhteistyö ja yhdessä sovitut toimintatavat tukevat opettajan jaksamista.

Menetelmää kritisoivatkin usein ne opettajat, jotka eivät ole käyttäneet sitä.

Luokanopettajat ry on huolissaan mekaanisesti toistuvien keskustelujen lisäämästä työmäärästä, mutta kokemus osoittaa muuta.

Opettajat kohtaavat huoltajat joka tapauksessa arviointikeskusteluissa, joihin menetelmä voidaan yhdistää. Opettajien mukaan Lapset puheeksi -keskusteluihin kuluu hieman enemmän aikaa, mutta samalla keskustelut tasalaatuistuvat ja säästävät aikaa myöhemmin.

Keskustelun jälkeen on helppo olla yhteydessä huoltajiin missä tahansa asiassa. Opettajat ovat saaneet huoltajilta ja yläkoulussa oppilailtakin myönteistä palautetta menetelmästä.

Osa kunnista maksaa opettajille palkanlisää käydyistä Lapset puheeksi -keskusteluista tai vähentää muita tehtäviä.

Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta on voimistunut. Peruskoulu voi vaikuttaa eriarvoisuuteen jo varhain päivittäisissä opetus- ja vuorovaikutustilanteissa.

Lapset puheeksi on tutkitusti vaikuttava menetelmä. Se ei tee opettajasta psykoterapeuttia tai sosiaalityöntekijä, vaan opettaja voi pysyä omassa ammattiroolissaan.

Tarvittaessa opettaja ohjaa perheen yksilöllisen oppilashuollon palveluihin. Opettaja voi toteuttaa menetelmän avulla opetussuunnitelmaa ja oppilashuoltolakia sekä positiivista pedagogiikkaa.

Marja-Leena Bilund

luokanopettaja, KM, FL, LP-kouluttaja

Tiina-Liisa Valtokari

koordinoiva laaja-alainen erityisopettaja, luokanopettaja

Sari Aalto-Matturi

toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.